Toukokuu 2008 lokikirja

 Viimeiset viikot ennen tarinan Välimerelle vientimatkaa ovat olleet kiireiset. Vene laskettiin mereen Turussa jo huhtikuun alkupuolella ja varustelut pääsivät käyntiin huhtikuun puolivälin jälkeen. Kävimme veneellä useita muutaman päivän reissuja ensin siivoten ja tyhjentäen turhaa tavaraa veneeltä kotiin ja sitten lastaten tarpeellista tavaraa mukaan. Mukaan tulivat mm uudet kartat, karttakirjat, Nautical almanac, Epirb, uusia kiinnitysköysiä ja kaapit täyteen kuivaruokatavaraa ja säilykkeitä. Varsinkin viimeiset päivät olivat kiireisiä kun oli järjesteltävä kaikki kotiin ja matkaan liittyvät asiat kuntoon ja halusimme myös tavata lapsia ja läheisiä ennen reissuun lähtöä. Perjantaina Heidi sitten vei meidät Hondalla veneelle Turkuun. Lauantaina kävimme kaupassa hankkimassa tuoreruokatavaraa ja odoteltiin 1. viikolle mukaan tulevaa miehistöä, Tapioa ja Sakaria veneelle. Anita toi heidät lauantai iltana ja mukaan saimme häneltä myös upeat eväät, ranskanpataa ja muita herkkuja.  Nyt sitten vuosia suunniteltu ja unelmoitu matka alkaa, perhosia vatsanpohjalla ja ikäväkin tulee lapsia, vanhempia ja muita läheisiä. Mutta tulemmehan me jo muutaman kuukauden kuluttua reissun välissä elokuuksi kotiin ja Suomeen.

 

18-19.5                   Turku- Visby (Ruotsi), ma 8.15- ti 15.00 (ruotsin aikaa), 201 M, loki 4823, ensin NW2-4 puolipilvistä, Utön jälkeen NW7-11, ti aamulla NW3 aurinkoista.

 Kipparin ja Tarjan lisäksi ensimmäisellä viikolla ovat siis miehistönä mukana Tapio ja Sakari.  Aamulla lähdimme reippaasti aamupalan jälkeen ja ajoimme tankille Ruissaloon (tankattu 387 l).  Alkumatkasta ajettiin koneella kun tuuli oli niin pientä mutta purjeet nostettiin Nauvon jälkeen ja päästiin nautiskelemaan. Utön kohdalla päätettiin jatkaa matkaa ja nostettiin genaakkeri. Tuuli oli sivumyötäinen ja meno aika reipasta joskin aallokko teki siitä keinuvaa. Ennen pimeän tuloa vaihdettiin genaakkeri genuaan ja yö purjehdittiin vauhdikkaasti 7-8 solmun vauhdilla.   Vuorotellen nukuttiin minkä aallokolta ja kolinalta pystyttiin. Yöllä oli upea täysi kuutamo mutta kylmää oli vain 5 C ja tuuli teki siitä purevan kylmää. Aamu valkeni aurinkoisena ja tuuli pieneni, joten loppumatka ajettiin koneella.   Tehtiin kaupunkikierros ihanassa Visbyssä.   Puutarha oli upea näin keväälläkin. Illalla saunottiin veneessä.

 

20.5               Visby- Byxelkrok, Öölanti, 9.00-17.10, 48 M, loki 4872, ensin S4 sitten S/SE7, aurinkoista.

Koneella 19M lounaaseen ja sitten purjeilla länteen kohti Öölannin pohjoiskärkeä ja sen takana olevaa Byxelkrokin kyläsatamaa. Upea purjehduspäivä auringonpaisteessa, mutta ilma oli viileä noin 13 C.   Illalla teimme mukavan iltakävelyn Byxelkrokin kylässä. Idyllisiä taloja joissa sireenit kukkivat pihalla ja tuoksuivat upeasti. Turisteja täälläkin odotellaan, vielä oli tyhjää. Satamassa oli paljon kalaveneitä ja tuoksu sen mukainen. Vierasvenesatamassa oli meidän lisäksi 4 muuta venettä, sveitsiläinen, saksalainen ja pari ruotsalaista.

 

21.5               Byxelkrok- Kalmar, 8.15-16.25, 45 M, loki 4917, SE5-7 loppumatkasta SW2-3, aurinkoista, 14 C.

 Alkumatkasta ajoimme pätkän koneella mutta tuulen kasvettua nostettiin purjeet ylös ja ohitimme kauniin Blå Jungfrun saaren upeassa sivumyötäisessä. Aurinkoisen purjehduspäivän lopussa tuuli pieneni ja Öölannin silta alitettiin koneella ajaen ja rantauduttiin Kalmarin satamaan. Ennen kaupungille lähtöä nautittiin Sakarin tuoma kuohujuoma Tarjan synttärien kunniaksi. Onnittelusoittoja ja viestejä tuli Tarjalle puhelimitse, joista kaikille kiitokset! Pistäydyimme Kalmarin linnassa ja kävelimme vanhassa kaupungissa, jossa pieniä kauniita puutaloja ja mukulakivikatuja. Sakari halusi tarjota illallisen matkan kunniaksi ja se nautittiin mukavassa ravintolassa torin laidalla. Ruoka oli todella hyvää.

22.5               Kalmar- Utklippan, 9.25-17.25, 47 M, loki 4964, NE 5-7, aurinkoista.

 Oli hieno purjehduspäivä myötätuulessa ja auringonpaisteessa. Suurimman osan matkaa purjehdimme virsikirjalla. Purjeita ei juuri tarvinnut matkan aikana säädellä, joten gastilla alkoi olla vapaa-ajan ongelmia. No ei sentään sillä aurinkoa, merta ja hyvää seuraa saimme riittämiin. Yöpymispaikaksi valitsimme Karlskronan edustalla olevan (noin 10 M Bornholmiin päin) pienen majakkasaaren Utklippanin. Sisäänajo oli kapea, mutta onnistui kipparilta hyvin. Kaunis ulkoluoto, jossa on vanha majakka rakennuksineen. Kaksi muuta venettä (ruotsalainen ja saksalainen) yöpyivät myös saarella. Tapio huomasi puhelimestaan, että wlan toimii, joten täällä keskellä merta päivitin kotisivut kannettavalla ja Sakari lähetti juuri ottamansa valokuvan sähköpostilla kotiin. Seuraavana päivänä Sakarin soitettua kotiin, kuulimme että meidät oli nähty web-kameralla netissä. Ajatella, tietoyhteiskunta ei jätä meitä rauhaan edes ulkomeren pienellä majakkasaarella!

 

23.5               Utklippan- Skillinge, 8.50-17.15, 51 M, loki 5015, NE 3-4, aurinkoista.

 Jälleen oli aurinkoinen ja leppoisa päivä myötätuulessa. Alkumatkasta kokeilimme genaakkeria, mutta tuuli oli liian pientä ja liian takaa, joten suurimman osan matkasta ajoimme koneella. Matkalla näimme hylkeen uiskentelemassa auringonkilossa parinkymmenen metrin päässä veneestä. Yöpymispaikkamme Skillinge on mukavanoloinen ja idyllinen kylä Skånen rannalla. Tapio halusi tarjota illallisen satamakrouvissa, herkullista punakampelaa ja uusia perunoita, joten miehistö säästyi Tarjan lupaamilta lihapullilta. Satamassa oli yksi hollantilainen ja muutamia saksalaisveneitä.

 

24.5               Skillinge- Ystad, 8.50-12.50, 21 M, loki 5036, E/SE 7-11, aurinkoista.

 Jälleen oli myötätuuli, mutta nyt onneksi aika reipas ja pääsimme purjeilla mukavaa vauhtia. Seuraavaksi satamaksi valitsimme Ystadin, josta miehistö eli Tapio ja Sakari pääsisivät seuraavana päivänä helposti junalla Kööpenhaminaan ja lennolla kotiin. Purjehdusmatka oli lyhyt ja olimme perillä jo alkuiltapäivästä. Syötyämme lounaan veneessä vietimme aurinkoisen ja lämpimän iltapäivän tutustuen Ystadiin ja Wallanderin jalanjälkiin. Viehättävä kaupunki, jossa vierailimme myös viimekesän purjehduksella. Illalla saunoimme veneessä ja katsoimme Tarjan toivomuksesta euroviisuja, mutta kun ”Missä miehet ratsastaa” ei voittanut niin uni voitti. Satamamaksu 230 SEK.

 

25.5                              Ystad- Klintholm (Tanska), 9.00-18.20, 52 M, loki 5088, E 6-11, aurinkoista.

 Aamupalan jälkeen hyvästelimme Tapion ja Sakarin ja lähdimme jatkamaan matkaa kohti Tanskaa. Uskomaton tuuri, edelleen oli reipas sivumyötäinen tuuli ja aurinkoinen päivä. Ilma oli viileämpi kuin parina edellisenä päivänä, joten oli puettava jälleen paljon vaatetta päälle kuten alkumatkasta. Aallokko oli aika suurta ja meno myötäisessä keinuvaa. Aluksi annoimme ”Kallen” ohjata mutta tuulen ja aallokon kasvettua nautiskelimme vuorotellen ruorissa aaltotuntumaa hakien. Koko matkan tulimme purjeilla. Klintholm on pieni tanskalaiskylä Mån saarella, jossa vierailimme myös viimekesänä Keijon ja Ritvan kanssa. Mån saari on kuuluisa upeista kalkkikivikallioista, jotka ohitimme tullessamme. Satamassa oli jo aika paljon vierasveneitä, joista suurin osa oli saksalaisia.

 

26.5              Klintholm- Burgtiefe (Saksa), 9.20-19.00, 58 M, loki 5146, N/NE 6-14, pilvistä ja sadekuuroja.

 Aamulla herätessämme satoi vettä mutta onneksi sade lakkasi aamukahvin aikana. Tämä oli ensimmäinen pilvinen päivä matkallamme. Lähdimme jatkamaan matkaa vaikka Nawtex lupasi kovaa tuulta, iltapäiväksi jopa 15 m/s. Tuuli oli jälleen sivumyötäinen ja heti aamupäivällä 11-14 m/s. Tulimme kovaa vauhtia purjeilla (7-9 solmua) Arin ollessa ruorissa ja väistellessä suurimpia aaltoja. Päivällä tuuli pieneni mutta kasvoi taas iltaa kohden. Rantautuminen kovassa tuulessa paalujen väliin (tuuli noin 13 m/s) oli haasteellista ja Tarja kaipaili miehistöä eli Tapiota ja Sakaria. Rantautuminen onnistui kuitenkin hyvin. Täällä Fehmarnin saaressa olevassa satamassa oli jo paljon vierasveneitä. Täälläkin vierailimme viimekesän purjehduksellamme. Satamamaksu 22 euroa.

27.5                              Burgtiefe- Kiel, 10.00-19.00, 45 M, loki 5191, N/NE 6-12, aurinkoista.

 Aamulla heräsimme jälleen aurinkoiseen ja tuuliseen päivään. Satamasta lähdettyämme ajoimme koneella Fehmarnin saarelle johtavan sillan ali. Alituksen jälkeen nostimme purjeet ja taas purjehdimme sivumyötäisessä, nyt kohti Kieliä rannimmaista väylää pitkin. Kartasta huomasimme, että alueella saattaa olla armeijan harjoituksia ajoittain. Hetken kuluttua armeijan vene lähestyikin meitä ja pyysi VHF:llä siirtymään ulommalle väylälle. Näin teimme ja matka piteni noin 5 M verran. Kielin lahdelle purjehdimme upeassa täysin myötäisessä 10-12 m/s tuulessa pelkällä isolla purjeella ja hyvällä vauhdilla. Laivaliikenne kanavalle oli melko vilkasta. Satamaksi valitsimme Kielin lahden perällä olevan Dysternbrookin, josta kanavalle on noin 1,5 M. Huominen päivä vietetään maissa ja tutustutaan Kielin kaupunkiin. Illalla Ari huomasi, että kone tiputtaa edelleen vähän öljyä ja laittoi viestiä Nauticatin huoltoon. 

 

28.5                              Kiel, aurinkoista 18 C.

 Aamulla Nauticatilta kehotettiin soittamaan Kielin Yanmarin huoltoon. Sieltä pyydettiin soittamaan seuraavana aamuna uudestaan klo 8 jälkeen, jolloin kyseinen huoltomies olisi paikalla. Vietimme aurinkoisen ja tuulisen päivän kävellen kaupungilla ja ihaillen Kielin katuelämää. Tarja osti lippiksen ja farkkushortsit lämpimän kesän toivossa. Samalla reissulla teimme ruokaostokset ja kävelimme painavat reput selässä 2-3 km matkan takaisin veneelle. Nyt riittää taas ruokaa useammaksi päiväksi. Päästäänköhän jo huomenna jatkamaan matkaa? 

 

29.5                              Kiel, aurinkoista 20 C.

 Aamulla selvisi, että Yanmarin huoltomies tulisi käymään veneellä klo 14. Toinen kaupunkipäivä oli siis tiedossa. Menemiseen oli jo niin tottunut, että paikallaolo tuntui vähän vaikealta. Aamupäivällä Tarja päivitti kotisivuja istuen satamakonttorin portailla kannettava sylissä, koska sataman wlan yhteys ei suostunut toimimaan veneeltä käsin. Homma oli vaikeaa liian auringonvalon ja vaikean hiirenkäytön vuoksi, mutta onnistui ajan kanssa. Sitten teimme jälleen pitkän kaupunkikävelyn ja takaisin veneelle ennen Yanmarin huollon tuloa. Huoltomies ei löytänyt paikkaa mistä öljy tippuu ja kehotti jatkamaan matkaa ja seuraamaan tilannetta. Huomenna siis menemme Kielin kanavaan. Hieno juttu!

30.5               Kiel- Laboe- Kielin kanava, Rendsburg, 9.00-15.30, 25 M, loki 5216, NE 4-6, aurinkoista ja hellettä 25 C.

 Aamulla lähtö kanavalle viivästyi, koska kartanvaihdon jälkeen plotterissa oli ongelmia ja siihen jouduttiin vaihtamaan uusi ohjelmaversio. Ajoimme Kielin lahden suulle Laboeen, jonne Raymarinen huoltomies tuli tekemään päivityksen. Odotellessa häntä kävimme tankkaamassa. Kanavaan pääsimme puolenpäivän aikaan lähes suoraan toisen purjeveneen kanssa samaan sulutukseen. Huviveneiden sulut ovat äärimmäisenä oikealla ja laivojen vasemmalla. Kanavamaksu suoritetaan tässä Itämeren päässä (Holtenaun sulku) sulussa ollessa vieressä olevaan kanavakonttoriin. Maksu on veneen pituuden mukaan ja meiltä oli 32 euroa. Kielin kanavan molemmissa päissä on vain yhdet sulut. Sulutus oli helppo verrattuna esimerkiksi Saimaan kanavaan tai Ruotsin Göta/ Trollhettanin kanaviin. Veden pinnankorkeuden muutosta ei juuri huomannut eikä mitään virtauksia ollut. Fenderit laitettiin makaamaan veteen ja nojattiin sulussa olevaan kelluvaan puusiltaan. Sulun jälkeen sitten ajoimme upeassa hellesäässä kanavaa pitkin ja seurasimme vieressä ajavia polkupyöräilijöitä ja onkijoita. Kanavan pituus on noin 50 M ja koska lähtö aamulla viivästyi, päätimme jäädä kanavan varrella olevan Rendsburg nimisen kaupungin venesatamaan yöksi. Kiva pikkukaupunki vanhoine kujineen ja rakennuksineen.

 

31.5               Kielin kanava, Rendsburg- Cuxhaven, 7.30- 15.15, 45 M, loki 5261, NI/NW 2-7, aurinkoista ja hellettä 26 C.

 Aamulla jatkaessamme kanavamatkaa oli tulossa jälleen aurinkoinen ja helteinen päivä. Lintujen liverrys kanavanvarren pensaikoissa oli kaunista kuunneltavaa. Laivaliikenne oli vilkasta mutta koska kanava on leveä ja syvä oli ajaminen helppoa. Kanavan toisessa päässä Brunsbytelissä olimme noin klo 13 ja pääsimme suoraan sulutukseen toisen purjeveneen kanssa. Ajoimme sulusta ulos lähes tyynelle Pohjanmerelle tai oikeastaan Elbe joen suulle. Matka jatkui siis edelleen koneella ajaen Cuxhaveniin noin 15 M matkan. Nyt olimme sitten vuorovesialueella ja Nautical Almanacasta ja plotterilta totesimme veden olevan laskussa. Vuorovesivirta oli suotuisa eli kulkusuuntaamme ja antoi meille yli 3 solmua lisää nopeutta. Oli hienoa seurata kun väylän vieressä oleva alue oli nousemassa kuiville veden laskiessa. Sataman suulle tulimme 10 solmun vauhdilla ja sisäänajo onnistui ”kylkimyyryä” ohjauskulman ollessa 45 astetta ohi halutusta etenemissuunnasta vuorovesivirran vuoksi. Satama-altaassa virta ei enää vaikuttanut ja rantautuminen ns. aisapaikalle onnistui hyvin. Vuorovesi vaihtelee tällä alueella noin 3-4 m ja satamassakin kaikki laiturit ja veneet nousevat ja laskevat 2 kertaa vuorokaudessa ylös ja alas vuoroveden mukana. Meilläkin veneestä näkymät muuttuivat kun yläveden aikaan näimme satamavallin yli merelle. Satamasta sai lainata ilmaiseksi polkupyöriä (hieno juttu!) joilla poljimme kaupunkiliikenteen seassa muutaman kilometrin päässä olevaan supermarkettiin ruokaostoksille. Illalla kävelimme uimarannalle ihmettelemään vuoroveden nousua. Rannalla oli mukava terassiravintola ja livemusiikkia ja istahdimme hetkeksi ihailemaan auringon laskua.

©2021 tarina - Putteri (MMD Networks Oy)