Kesäkuu 2008 lokikirja

 

1.6                 Cuxhaven, aurinkoista ja hellettä. 

Aamulla herättyämme aurinkoiseen ja helteiseen päivään päätimme pitää lepopäivän matkanteossa.  Veneen kannenpesun jälkeen teimme iltapäivällä sataman polkupyörillä lenkin rantavallia pitkin. Oli alaveden aika ja ihmiset kävelivät ja jotkut lennättivät leijoja kilometrien levyisellä rantahietikolla. Upeaa!

 

2.6                                  Cuxhaven- Helgoland, 11.00-16.00, 31 M, loki 5292, E 3-4, aurinkoista ja hellettä.

Laskimme että seuraava matkaetappimme Helgolandin saari oli noin puolenpäivän purjehdusmatkan päässä. Vuorovesitaulukoista päädyimme siihen että edullisin lähtöaika olisi puolenpäivän jälkeen. Niin kauan emme jaksaneet odottaa vaan lähdimme kello 11. Tästä syystä jouduimme ajamaan pari tuntia vastavirtaan, joka pudotti nopeuden 4 solmuun. Upea hellepäivä mutta tuulta ei riittänyt purjehtimiseen. Loppumatka sitten ajettiin myötävirrassa nopeuden ollessa 9 solmua. Satamassa oli tungosta ja jouduimme neljänneksi veneeksi laiturista. Helgoland on verovapaa pieni Saksan saari (vain 2-3 km pitkä) Pohjanmerellä, jossa alkoholi, tupakka ja hajuvedet tekevät kauppaansa. Saapuessamme kaupat olivat jo sulkemassa ovia ja päätimme jäädä vielä seuraavaksi päiväksi Helgolandiin. Illalla meitä oli jo 6 venettä vierekkäin.

 

3.6                                  Helgoland, aurinkoista ja hellettä, illalla ukkosta ja sadetta.

Aamulla herätys oli jo ennen kuutta koska meidän ja laiturin välissä olevat veneet tekivät lähtöä. Köysiä virittelemällä päästimme ensin kaksi venettä matkaan klo 6 ja kolmannen veneen tuntia myöhemmin. Oli ihana aurinkoinen päivä ja kiersimme saaren kävellen korkeita rantatöyräitä pitkin. Saaren pohjoispäässä punaisilla rantatöyräillä asusti tuhansia lokkeja ja muita lintulajeja joita kuvasimme innokkaasti. Saarelle on vilkas laivaliikenne joka tuo turisteja tekemään verovapaita ostoksi. Mekin täydensimme varastoja ostamalla pari laatikkoa olutta ja pullon merimiesten juomaa Bombay Sapphirea. Iltakävely ylhäällä olevalta kaupungilta päättyi juoksuun rappusia pitkin alas satamaan koska alkoi ukkostaa ja satamaan vettä.

 

4.6                                  Helgoland- Borkum, 6.15-18.30, 76 M, loki 5368, E 8-3, pilvistä ja sadekuuroja.

Aamulla oli meidän vuoro herättää vieressä olevien veneiden väki koska olimme kiinni laiturissa ja 4 muuta venettä meidän vieressä jotka jäivät vielä satamaan. Lähtö onnistui sovitusti klo 6.15. Illan sade ja ukkonen oli viilentänyt ilman ja taivas oli harmaa. Onneksi tuuli riittävästi ja edelleen idästä. Vaatetta reilusti päälle ja purjeet ylös. Alkumatkan purjehdimme sivumyötäisessä lähemmäksi Saksan rannikkoa ja ylitimme Kieliin menevän vilkkaan laivaliikenneväylän. Päivällä tuli muutama sadekuuro, taisivat olla matkamme ensimmäiset. Kyllä aurinko ja tuuli ovat suosineet meitä tähän saakka. Loppumatkasta tuuli pieneni ja jouduimme turvautumaan koneajoon että ennättäisimme illaksi seuraavaan etappiimme Borkumiin joka on saarella Saksan länsirajan lähellä. Lähestyimme saarta alaveden aikaan. Sen edustalla olevilla hiekkasärkillä makaili satoja hylkeitä joita ihailimme kiikareilla. Rantauduimme täydessä satamassa saksalaisveneen viereen jotka kertoivat lähtevänsä aamulla klo 5. Noin viiden kilometrin päässä oleva kylpyläkaupunki jäi näkemättä koska päätimme jatkaa aamulla saman tien matkaa.

 

5.6                                  Borkum- Vlieland (Hollanti), 5.10-17.30, 72 M, loki 5440, puolipilvistä ja sadekuuroja.

Aamulla herätys klo 4.30, aamukahvit ja lähtö yhtä aikaa saksalaisveneen kanssa klo 5.10. Kaunis auringonnousu.   Nyt vesi oli korkeammalla kuin illalla tullessamme ja hiekkasärkät olivat veden peitossa. Seuraavaan etappiimme Hollannin edustalla olevaan Vlielandin saareen oli noin 12 tunnin purjehdusmatka, joten vuorovesivirtojen osalta lähtöajalla ei ollut merkitystä koska puolet matkasta olisi joka tapauksessa myötäistä ja puolet vastaista virtaa. Aamuauringossa ohitimme ja ihailimme muutamia kalapaatteja jotka vetivät trooleja lokkien seuraamina. Suurimman osan matkaa jouduimme ajamaan koneella koska tuuli oli heikkoa. Iltapäivällä oli harmaata ja satoi vähän vettä. Sataman suulla oli punaiset liput (satama suljettu).  Otimme VHF:llä yhteyden satamaisäntään, joka toivotti meidät tervetulleiksi. Satamassa oli purjehdustapahtuman vuoksi paljon vanhoja hollantilaisia puupurjelaivoja ja se oli siksi suljettu, mutta koska tulimme kaukaa Suomesta ei hän käännyttänyt meitä. Ajaessamme satamaan juutuimme pohjamutaan (syvyysmittari näytti1,6 m) vaikka piti olla vähintään 2 m vettä. Pääsimme kuitenkin helposti peruuttamalla irti ja meille löytyi lopulta sopiva paikka. Sataman lähellä oli kaunis pieni hollantilaiskylä. Kylä oli rantavallin takana ja sinne johti portti jossa oli kaikenvaralta nostoluukku jos vesi nousisi yli normaalin. Portin takana oli kivetetty kävelykatu, jonka molemmilla puolilla oli vanhoja kauniita tiilirakenteisia taloja kiinni toisissaan. Ikkunoista näkyi sisälle ja talojen takana oleville pihoille. Kadulla torvisoittokunta soitti ja ihmiset tanssivat.

6.6.                                Vlieland- Ijmuiden, 8.10-18.15, 58 M, loki 5498, E 2-6, aurinkoista

 Aamupäivällä aurinko alkoi paistaa ja ilma lämpeni mutta tuuli oli edelleen heikkoa ja vaihteli, harmillista. Yritimme välillä purjehtia mutta jouduimme myös ajamaan koneella ehtiäksemme illaksi Ijmuideniin. Satama on Amsterdamiin johtavan kanavan suulla. Suuressa Sea Port Marinassa oli hyvin tilaa. Taas opimme uuden rantautumistavan. Satamassa oli paalukiinnitys, mutta vuorovesivaihtelun vuoksi paalujen takana oli metallitangot joiden ympäri peräköydet pujotettiin. Rantautuminen onnistui näppärästi tyynessä satamassa. 

 

7.6                                  Amsterdam, aurinkoista ja hellettä.

 Välipäivä matkanteossa. Iltapäivällä lähdimme Amsterdamiin, jonne matka sujui nopeasti kanavaa pitkin kulkevalla kantosiipialuksella (noin 20 min). Aiemmilta vierailuilta tuttu ihana kanavakaupunki tuntui nyt helteisenä lauantaipäivänä vähän ahdistavalta, ihmisiä oli tungokseen asti ja polkupyöriä tuntui olevan vielä enemmän liikenteessä. Kävelimme Anne Frankin museolle mutta noin 100 m pitkä jono ei houkutellut ja jätimme museokäynnin väliin. Illalla sitten saunoimme veneellä, kaikessa rauhassa, päivän hiet ja pölyt pois, ihanaa!

 

8.6                                  Ijmuiden- Scheveningen, 13.10-18.30, 22M, loki 5520, NW 3-5, aurinkoista, sumua.

 Aamupäivällä Tarja päivitti sataman Wlan-yhteydellä (kallis 2h/10 euroa) nettisivuja. Veneeltä homma ei taaskaan onnistunut vaan oli istuskeltava satamakonttorin vieressä kannettava sylissä. Hankalaa! Seuraavaan satamaan oli lyhyt matka ja Nautical Almanacasta laskimme myötävirran alkavan iltapäivällä. Matkaan lähdimme klo 13.10 ja myötävirran saattelemana purjehdimme 4-5 solmun nopeudella vaikka tuuli oli painavalle veneellemme todella heikkoa. Lähes koko matkan oli sankkaa sumua. Näkyvyyttä oli välillä vain 100 m, mutta tutka päällä purjehtiessa ei ollut mitään hätää. Scheveningen kaupungissa oli mahtavat hiekkarannat ja vanhan kaupungin lisäksi paljon uusia korkeita kerrostaloja lomailijoita varten. Hollantilaisten rantalomakaupunki.

 

9.6                 Scheveningen- Oostende (Belgia), 6.50-18.00, 69 M, loki 5589, N/NE 3-5, aurinkoista ja hellettä.

Jälleen oli helteinen päivä mutta edelleen liian heikko tuuli purjehtimiseen varsinkin vastavirran aikana. Siis paljon koneajoa. Oostenden satama oli aivan kaupungin keskustassa. Teimme iltakävelyn ja kauppareissun paikalliseen supermarkettiin. Täälläkin oli samanlaiset mahtavat hiekkarannat kuten edellisessä satamapaikassa. Näitä hiekkarantoja olemme nähneet Kielin kanavan jälkeen pitkin matkaa aina kun olemme purjehtineet lähellä rannikkoa. Viehättävä belgialaisten lomak

10.6               Oostende- Dunkerque (Ranska), 11.15-15.45, 20 M, loki 5609, N/NW 7-4, aurinkoista ja hellettä

 Upea aurinkoinen päivä ja sivutuulta oli riittävästi purjehtimiseen. Vain 4 tunnin matka Ranskan ensimmäiseen satamaan Dunkerqueen. Myötävirta iltapäivällä. Matkalla meitä vastaan tulivat Kuopiolaiset purjehtijat Pertti ja Anne Kotovuori Carisimallaan toisen suomalaispurjeveneen kanssa. Vilkutukset ja tööttäykset ja myöhemmin vaihdoimme tekstiviestit. He ovat paluumatkalla vuoden reissulta Välimerelle ja nyt olivat menossa Hollannin kanaviin pariksi viikoksi. Olemme seuranneet Vene lehdestä ja netistä heidän reissua ja olisi ollut kiva tavata jossain satamassa ja kysellä kokemuksia ja neuvoja. Dunkerquessa oli useita vierasvenesatamia ja valitsimme kanavaan tultuamme ensimmäisen vasemmalta. Iltakävelyllä kävimme tutustumassa paikalliseen kalahalliin        ”La Halle” ja kävelimme kaupungilta hiekkarannan (jälleen paljon hotelleja) kautta takaisin veneelle. Ensivaikutelma Ranskasta on ihan miellyttävä joskin useiden talojen rähjäinen kunto yllätti. Kieliongelmiakin meillä alkaa välillä olla kun itsellä ”ranska ei taivu” ja yhä harvemmat osaavat englantia. Hyvin on kuitenkin pärjätty vaikka sitten viittomalla.

 

11.6               Dunkerque- Boulogne-Sur-Mer, 8.40-15.40, 34 M, loki 5643, ensin NW 8-10 loppumatkasta NW 3-4, puolipilvistä.

 Vihdoinkin oli tuulinen päivä! Laskimme että seuraavaan etappiimme on noin 7 tunnin purjehdus ja lähdimme matkaan vähän ennen virran kääntymistä myötäiseksi. Purjehdimme upeassa sivumyötäisessä Calaisin ohi Englannin kanavan kapeimpaan kohtaan Cap Gris Nezin niemeen, jossa joimme maljat 3 v hääpäivämme kunniaksi. Tässä kohtaa kanavaa vuorovesivirrat ovat voimakkaat. Olimme onnistuneet laskelmissa ja ohitimme upean niemen yli 2 solmun myötävirran voimalla. Vilkasta laivaliikennettä näkyi merellä, mutta mitään ongelmia sen suhteen ei ollut. Calais-Dover väylän ylityskin onnistui väistämättä yhtäkään laivaa. Vastaamme tuli ”jälleen” suomalaispurjevene. Edellisen ja tämän päivän suomalaispurret ovat olleet ainoat jotka olemme havainneet Kielin kanavan jälkeen ja Itämerelläkin näimme vain muutaman.  Boulogne-Sur-Merin satama-allasta ympäröivät korkeat hiukan ankean näköiset kerrostalot (rakennettu ehkä 60-luvulla). Kalasataman veneet olivat samassa satama-altaassa ja niiden keulapotkureiden pörinä herätteli meitä aamuyöstä kalastajien lähtiessä merelle. Yöllä alkoi sataa vettä. Juttelimme viereisen veneen (vanha Swan, noin 40 jalkaa) tanskalaispariskunnan kanssa, jotka ovat myös menossa Välimerelle, mutta hitaammalla aikataululla.

 

12.6                    Boulogne-Sur-Mer - Dieppe, 9.10-18.10, 49 M, loki 5692, N/NW 7-14, aamulla satoi, sitten poutaa mutta pilvistä.

 Upea tuulinen mutta pilvinen päivä siivitti menoamme. Tuuli oli puuskissa jopa 14 m/s ja myötäistä. Hyödynsimme 6 tunnin myötävirran ja heikkoa vastavirtaa oli vain matkan alussa ja lopussa. Sataman edustalla meri oli vielä kuoppainen tuulen ja virran vuoksi mutta rauhoittui päästyämme aallonmurtajalta kanavaan ja satama-altaaseen. Satama on aivan keskellä vanhaa kaunista ranskalaista kaupunkia. Näkymä veneeltä on upea: 30 m korkea rantatöyräs kirkkoineen, lukuisat vanhat kerrostalot ja sillat. Kirkkojen kellojen soitto tasatunnein on myös kaunista kuunneltavaa.  Vuorovesivaihtelu täällä on nyt 5 m (nyt neap aika, eli puolikuu) ja parhaimmillaan jopa 8,5 m (spring eli täysi/uusikuun aikaan). Välillä ollaan satama-altaan pohjalla ja välillä noustaan ylös miltei katutasolle, kaksi kertaa vuorokaudessa.

 

13.6               Dieppe, aurinkoista ja lämmintä. 

 Vietimme leppoisan ja aurinkoisen päivän tutustuen kauniiseen kaupunkiin. Koska emme saaneet sataman Wlan-yhteytä toimimaan, kävelimme kannettava repussa turisti-infon mainostamaan kaupungin ainoaan internet kahvilaravintolaan. Siellä oli erittäin miellyttävä, hurmaava, ranskalainen baarimikko, joka järjesti meille ilmaiseksi Wlan tunnukset. Tosin Tarjan päivittäessä kannettavalla kotisivuja ”jouduimme” tilaamaan muutaman lasin viiniä.

 

14.6               Dieppe- Le Havre, 8.10-16.30, 49 M, loki 5741, NW/W 5-8, puolipilvistä, iltapäivällä aurinkoista mutta viileää.

 Tällä välimatkalla tuuli oli vastainen mutta riitti suurimmanosan matkaa purjehtimiseen. Purjehdimme rannikon läheisyydessä (noin 2 M) väistellen lukuisia kalaverkkoja. Ihailimme koko matkan jatkuvaa 30-60 m korkeaa rantatöyrästä ja sen laaksoissa olevia rantakaupunkeja ja kyliä. Rantauduttuamme Le Havren suurehkoon venesatamaan, saimme yllättävän kyläkutsun suomalaiselta Britalta, joka oli havainnut tulomme heidän kotisatamaan. Vietimme mukavan illan Brita ja Jean-Louis Lecoinin purjeveneellä Lisalla ja saimme hyviä neuvoja Ranskan purjehdusosuudellemme. Heilläkin on haaveena tulevaisuudessa lähteä veneellä kanavia pitkin Välimerelle. Toivottavasti tapamme siellä tai mahdollisesti Suomessa kun he tulevat Heinolaan kesämökilleen. Le Havreen emme ennättäneet tutustua, mutta ehkä sitten paluumatkalla.

 

15.6               Le Havre- Cherbourg, 6.15-16.30, 65 M, loki 5806, N/NW 3-4, aamulla pilvistä, iltapäivällä aurinkoista mutta viileää.

 Kolea päivä. Jouduimme ajamaan koko päivän koneella kun tuuli oli liian heikko ja vielä vastainen. Lähtöajan olimme jälleen laskeneet niin, että hyödynsimme noin 5 tunnin myötävirran saaden parhaimmillaan 2-3 solmua lisää nopeutta. Barfleurin niemen ohitimme myötävirrassa. Väärään kellonaikaan vastavirta voi pahimmillaan olla siellä jopa 5 solmua! Saapuessamme auringonpaisteessa Cherbourgin ulompaan suureen satama-altaaseen saimme ikimuistoisen vastaanoton. Näimme ensimmäisen pyöriäisen! Ilmeisesti moottorimme pärinä kiinnosti sitä ja se seurasi meitä uiden veden pinnassa noin metrin päässä veneen vierellä sukeltaen välillä kölin alta puolelta toiselle. Mittaa kaverilla oli noin 1,5 metriä ja näöltään se muistutti sukulaistaan delfiiniä.  Illalla saunottiin ja ajoissa nukkumaan.

 

16.6               Cherbourg, aurinkoista.

 Lepopäivä matkanteossa ja 10 tunnin yöunet. Jatkuva merielämä tuntuu vaativan paljon unta. Veneen siivousta, kannen pesua ja ruokavaraston täydennystä. Cherbourgin sateenvarjoja ei tarvittu sillä aurinko paistoi koko päivän mutta tuuli oli viileää. Kaupunki näytti ihan kivalta mutta ei tehnyt meihin erityistä vaikutusta. Satamassa oli paljon englantilaisia veneitä halvan viinin hakumatkalla. Yöllä viileää, lämpötila vain noin 12 C. Huomenna matka jatkuu kanavasaarille. 

 

17.6                              Cherbourg- Guernsey, 11.45-17.45, 36 M, loki 5842, NW 5-6, aurinkoista 20C

 Veneen tankkaus satamassa aamulla ennen lähtöä. Laskimme lähtöajan tälle osuudelle tarkkaan, koska edessä oli matkamme virtaisin paikka Cap De La Haguen niemi. Englannin kanavan tässä kohdassa virta voi olla jopa 8-9 solmua eli jos olisimme siellä pahimman vastavirran aikaan, emme pääsisi moottorillakaan eteenpäin (ajonopeutemme moottorilla on noin 7 solmua). Meille on jo tavaksi muodostunut, että Tarja laskee lähtöajan Nautical Almanacasta vuorovesivirta taulukoista (ajankohta määräytyy kyseisen päivän ylävesi Dover +/- n tuntia ja vielä huomioiden ko maan aikaero UTC:hen ja mahdollinen kesäaika…. vaatii siis keskittymistä!) ja Ari tarkistaa plotterilta miltä sen antamat lukemat näyttävät. Laskelmien jälkeen päädyimme lähtemään noin klo 12 virran kääntyessä myötäiseksi. Tuuli oli liian vastainen purjehtimiseen kryssimättä ja päätimme ajaa parin tunnin matkan Cap De La Hagueen koneella että ehtisimme siellä parhaiten hyödyntää myötävirran. Olimme onnistuneet laskelmissa sillä nopeutemme (SOG) alkoi kasvaa kasvamistaan 7 solmusta ollen parhaimmillaan 13,3 solmua (lokinopeus näytti samalla noin 6-7 solmua). Tässä virtapaikassa meri todella kuohui ja kupli kun tuuli oli vielä vastainen virran suhteen. Onneksi tuuli oli nyt vain 5-6 m/s, sillä kovassa tuulessa voisi olla todella mylläkkää (tästä Jean-Louis ja Brita varoittelivat). Ajettuamme salmesta nostimme purjeet. Myötävirta alkoi heikentyä mutta pääsimme edelleen 10 solmua. Otimme pitkän täysin vastaisen halssin määränpäämme Guenseyn ja Jerseyn saareen väliin (molemmat ns kanavasaaria). Tuuli ja virta alkoi kääntyä meille vastaisemmaksi ja jouduimme vaihtamaan halssia. Nyt nopeutemme putosi 2 solmuun. Jonkin matkaa menimme näin ennen kun käynnistimme koneen, että ehtisimme alkuillasta satamaan. Guernseyn St Peter Portin satamassa halusimme jäädä pontooni laituriin (joita useita) josta ei ole yhteyttä maihin ilman jollaa. Muut satama-altaat ovat ”auki” vain ylävesi +/- n tuntia eli niissä on porras joka pitää altaassa tietyn vedenkorkeuden ja ko luvattu vedenkorkeus ei olisi meille oikein riittänytkään (syväys Tarinassa 2m). Viereisessä pontooni laiturissa oli suomalainen purjevene La Contessa Kirkkonummelta. He olivat paluumatkalla 2 vuoden reissulta Karibialta.

 

18.6                              Guernsey

Jutut kirjoitan myöhemmin.

 

19-20.6                   Guernsey- Camaret, 9.50(19.6) -8.15(20.6), 141 M, loki 5983, W 7-9 yöllä heikkeni, aurinkoista mutta viileää

Jutut kirjoitan myöhemmin.

 

21.6                              Camaret

 Suomessa on Juhannuspäivä ja me valmistaudumme Biskajan ylitykseen. Matka on linnuntietä 340M ja aikaa siihen kuluu noin 3 vuorokautta. Onneksi satamassa toimii wlan yhteys ja pääsemme katsomaan pitkänajan säätiedotuksen netistä. Hyvältä näyttää tuuliennuste su-ke, kaikkina päivinä alle 10 m/s ja suunta sunnuntaina sivuvastaista, maanantaina ja tiistaina myötäistä kääntyen tiistai iltaa kohden vastaiseksi. Lähtövalmistelut; ruokavaraston täydennys paikallisesta supermarketista, makaronilaatikon valmistus ”ajoruoaksi”, vesitankkien täydennys, turvaliinat veneen kannelle, pyykinpesua ja kotisivujen päivitystä.   Vähän jännittää mutta aamulla on tarkoitus lähteä myötävirran mukana noin kello 9.  

 

22.-24.6         Biskajanlahden ylitys, 10.00(22.6) -15.40(24.6), 312 M, loki 6295

 22.6                              Sunnuntai, päivällä aurinkoista NW 5-7 iltayöstä NW/NE 3-4

 Aamulla Tarja tarkasti vielä netistä (weatherproofin palvelu) onko tuuliennuste su-ke edelleen ennallaan sekä veneemme sääkoneen Nawtexin vuorokauden ennusteen Biskajalle. Ennallaan oli ja hyvältä näytti. Matkaan pääsimme aamukahvien jälkeen kello 10. Ensimmäisen tunnin ajoimme koneella ja kuvasimme rannikon upeita kallio-onkalo maisemia. Tuuli oli sopivasti sivusta ja riittävää, joten päätimme nostaa purjeet ylös. Edellisen päivän ja yön kovan tuulen jälkeen maininki oli melkoista (1,5-2 m) ja keinutti venettä, tästä johtuen keulapurjeen noston yhteydessä Arin sormi lipsahti painaen yhtä aikaa purjeen ulos- ja sisään rullaus painikkeita (veneessämme on sähköiset purjeiden moottorit ja vinssit). Seurauksena oli että ulosrullaus ei toiminut ja arvelimme sulakkeen palaneen. Seuraava tunti purjehdittiin pelkällä isolla Arin etsiessä sulakkeen paikkaa maaten kuumassa konehuoneessa mainingin velloessa venettä. Onneksi merisairaus ei yllättänyt, mutta totesimme että merenkäynnissä sulakkeen vaihto oli mahdotonta eikä varasulakettakaan löytynyt. Joten Tarja kannelle turvavaljaiden kanssa rullaamaan käsiveivillä purje ulos. Käsiveivin välitys oli niin pieni että ulosrullaukseen kului ainakin 15 minuuttia. Uskaltauduimme kuitenkin jatkamaan matkaa koska tuuliennuste ei luvannut kovia tuulia. Kovan tuulen yllättäessä purjeen sisään rullaus olisi haasteellista hitauden vuoksi. Noin kello 14 ohitimme Ile De Sein majakkasaaren, otimme kurssin suoraan kohti määränpäätämme Espanjan luoteiskärkeä ja olimme aavalla Biskajanlahdella. Maininki oli huomattavasti loivempaa kuin Itämerellä, mutta keinutti silti venettä melkoisesti. Ari otti muutamat päiväunet salongin sohvalla, että jaksaisi edes osan yötä olla ruorissa. Tunnetusti Tarja on parempi yövalvoja, Arille valvomisen ollessa todella vaikeaa. Perässämme tuli toinen meitä suurempi purjevene, joka ohitti meidät noin mailin etäisyydeltä. Auringon laskiessa erotimme sen vielä horisontissa. Ennen auringonlaskua sivuutimme 2 laivaa (toinen Finnlines Birka Carrier) ja ohitimme purjeveneen joka oli meistä kaukana paapuurissa kulkien samaan suuntaan. Nämä olivat ainoat havainnot muista kulkijoista Ile De Sein jälkeen. Avara Biskaja jatkui edessämme, upea auringonlasku ja ensimmäinen yö oli alkamassa. Tuuli pieneni ja vaihtoi suuntaa liian myötäiseksi joten käynnistimme moottorin noin klo 22.30. Isopurje jätettiin ylös ja pidettiin välillä veto päällä kun se oli mahdollista. Tarjan ollessa aivan pirteä sovimme että Ari ottaa ensimmäisen univuoron. Hämärän ja pimeän tullessa noin klo 23 jälkeen alkoi taivaalla loistaa tähtikuvioita. Tuttu Otava näkyi styyrpuurissa ja paapuurin puolelta nousi merestä kirkas tähti. Enää ei ollutkaan ihan pimeää. Mutta missä kuu? 

23.6                              Maanantai, päivällä pilvistä NE/E 8-10, illalla N/NE 8-9 ja yöllä NE 3-5

 Tarja jatkoi ruorissa (tosin pidämme automaattiohjausta päällä varsinkin pimeässä jos aallokon osalta mahdollista). Vaikka päivällä auringonpaisteessa selvisi lämpökerraston, farkkujen ja fleecen voimin oli yöllä puettava purjehduspuku ja myssy varustuksen päälle. Maininki oli edelleen melkoista ja isopurje lonksahteli aallokossa. Ykskaks loisti paapuurin puolelta horisontista valoa, onko se laiva? Ei vaan sehän on kuu, joka lähti nousemaan kultapallona merenpinnasta. Kuunsilta kasvoi kasvamistaan valaisten loivan mainingin upeasti. Tutka ja AIS (AIS näyttää lähestyvät laivat karttaplotterin näytöllä) päällä ajaminen pimeässä on ihan turvallista mutta tähystys on silti tärkeää. Nousen välillä istuinkaukalon istuimen päälle seisomaan, että näen paremmin sprayhoodin yli. Odottelen jos näkisin pyöriäisiä tai delfiinejä. Olin lukenut muiden Biskajan ylittäjien kirjoituksia yöllisistä delfiiniparvi havainnoista. Ja siinähän ne ovat! Veden pinnassa näkyy loisketta ja vanoja niiden uidessa aivan veneen vieressä ja ottaessa spurtteja vähän kauemmaksi. Minun on pakko herättää Ari katsomaan näytöstä. Hän jatkaa ruorissa Tarjan ottaessa 1,5 h unet. Vahdinvaihto klo 3.45 ja Tarja taas ruorissa.  Aamuyön tunteina alkaa uni painaa silmää ja välillä ajattelen että kyllä 3 viikon Atlantin ylitys taitaisi olla turhan puuduttavaa.  Tosin siellä voisi nukkuakin tutka- ja AIS hälytykset päällä, mutta tottumattomina tähystetään.  Aurinko nousee paapuurista upeasti klo 6.30 ja alkaa tulla valoisaa, muuten ei mitään erityistä.  Veneen syvyysmittari on seonnut näyttäen viimeiseksi syvyydeksi vain 7 m vaikka alla on yli 4 km vettä. Ari herää klo 7.00. Tuuli on kääntynyt sen verran itään että päätämme nostaa purjeet ja sammuttaa koneen. Tarja keittää teet ja menee univuorolleen makuukajuuttaan. Matkapuhelimen herätyksen turvin herään klo 9. Ari näyttää ”tähystelevän lintuja ja purjeita” maaten istuinkaukalon pohjalla selällään turvavaljaissa silmät kiinni. Ei kuulemma ole näkynyt mitään tutkassa eikä AIS:ssa maileja eteenpäin.   Keitämme aamupuurot ja kahvit. Hän virkistyy ja lupaa olla ruorissa Tarjan ottaessa vielä tunnin tirsat. Aurinko on pilvessä koko päivän ja tuuli jatkuu purjehtimisen kannalta hyvänä, vauhtimme on 6-7 solmua. Tähystämällä näkyy vain aavaa merta, AIS:sta ei näy lähestyviä laivoja. Välillä makaamme molemmat ”silmät raollaan” istuinkaukalon pohjalla ja nautimme vauhdikkaasta menosta. Välillä lämmitetään keinuvassa menossa mikrossa makaronilaatikkoa ja muuta ”ajoruokaa”.  Iltapäivällä laskemme että olemme keskellä Biskajanlahtea. Ensimmäisen havainnon muista kulkijoista sitten eilisillan  teemme klo 17.00 jolloin näemme kartalta AIS:sta että tankkeri kulkee editsemme 10 M (noin 18 km) päässä. Hetken päästä havaitsemme purjeveneen paapuurissa horisontissa. Klo 20.30 tuuli on kääntynyt täysin myötäiseksi ja veivaamme keulapurjeen sisään. Käynnistämme moottorin ja ajamme isopurje ylhäällä. Purjevene paapuurissa on nyt lähempänä ja tekee samat toimet. Aurinko revähtää esiin juuri ennen auringonlaskua, mutta hetken päästä pilvet tiivistyvät ja taivaanranta tummenee. Ari menee univuorolleen klo 22 jälkeen ja herää jo klo 23.30. Vaihdamme vuoroa.

24.6                              Tiistai, yöllä NE 4-5, aamulla sumua ja sadetta NE 3 ja päivällä aurinkoista SW/W 3

 Toisen yön ajamme 1,5 h -2h ajovuoroja aina klo 4.30 asti. Pyöriäiset käyvät jälleen veneen vierellä heti puolenyön jälkeen. Alkuyö on pimeää ja pilvistä mutta klo 2 kuu ja osa tähdistä tulee esiin ja valaisee merta. Ajamme toisen purjeveneen kanssa koko yön rinnakkain noin 1 -2 M etäisyydellä toisistamme sen näkyessä tutkassa. Tähystämällä ajovalotkin näkyivät välillä. Tarja on ruorissa klo 4.30-8.00. Taivas on pilvessä ja päivä valkenee vasta vähän ennen klo 7 jolloin ohitamme rahtilaivan 1M päästä. Arin aloittaessa ruorissa klo 8 alkaa sataa vettä ja on sumuista. Päätämme jatkaa koneajoa koska tuuli on niin pientä ja haluamme illaksi määränpäähämme La Corunaan. Tarjan nukkuessa pitkälle aamupäivään lähestyy Espanjan rannikko ja sivuutamme muutamia laivoja ja joukon kalapaatteja. Ari näkee jälleen pyöriäisiä veneen vierellä. Klo 11.30 jälkeen sumu vähenee ja aurinko revähtää esiin.  Mahtava lämpöaalto saavuttaa meidät ja näemme Espanjan pohjoisrannikon joka on jo 5 M päässä. Riisumme purjehdushaalarit, fleecet ja lämpökerrastot kovaa vauhtia pois päältä. VIVA ESPANA! Olemme Espanjassa ja Biskajanlahti on ylitetty!  Viimeiset 4 tuntia ajamme rannikon läheisyydessä ja ihailemme upeita korkeita rantakallioita.  La Corunan ensimmäinen satama ei vastaa VHF kutsuumme ja ajamme sisempään venesatamaan. Rantautuessamme meille vilkutetaan purjeveneestä jonka kanssa olimme ajaneet yhtä matkaa edellisestä illasta lähtien. Veneen ranskalainen kippari käy juttelemassa kanssamme. Olemme väsyneitä mutta onnellisia: Biskaja ylitetty, 54 tuntia merellä josta noin puolet pääsimme purjeilla. Ihmettelemme miten hyvin tuuliennusteet pitivät paikkaansa. Laitamme tekstiviestit lapsille, vanhemmille, Keijolle, Kirsille ja Hellille, jotka ovat kotona omalta osaltaan jännittäneet puolestamme. Ihanaa päästä kunnolla nukkumaan omaan sänkyyn.

25-27.6                   La Coruna (Espanja), aurinkoista ja lämmintä

 Satama on aivan kaupungin keskustassa. La Coruna on suurkaupunki kauniine kujineen ja vanhoine rakennuksineen. Rakennustyyli poikkeaa selkeästi matkareittimme aiemmista kohteista.  Ihmiset ovat täällä todella ystävällisiä ja auttavaisia mutta harva puhuu englantia, joten sanakirjaa ja viittoilua taasen tarvitaan. Olemme viettäneet täällä jo kolme päivää huoltaen venettä ja itseämme. Keskiviikkona etsimme palaneen sulakkeen tilalle uutta. Ensimmäisestä veneliikkeestä neuvottiin menemään seuraavaan ja sieltä taas saimme pari uutta osoitetta jne. Teimme kierroksen taxilla ja ystävällinen kuskikin osallistui etsintään soittamalla kaverilleen. Loppujenlopuksi löysimme sulakkeen ensimmäisen veneliikkeen viereisestä liikkeestä! Torstaina Tarja kävi kampaamossa ja leikkaus onnistui hyvin (neuvottelut viittomalla ja näyttämällä hiusmallikuvia J) mutta lopputulos ei kuitenkaan niin hyvä kuin Heidin leikkaamana. Pyykinpesua ja kauppareissuja. Torstai iltana katsoimme veneessä TV:stä jalkapallomatsia Espanja- Venäjä. Espanja voitti 3-0 ja ottelun päätyttyä meno kaupungilla tuntui olevan melkoista. Ilotulitusraketteja ja mekkalaa. Huomenna lauantaina Kati ja Mikko tulevat seuraksemme seuraavaksi viikoksi. Ihanaa saada välillä ystäviä ja seuraa mukaamme. Nyt olemme olleet 5 viikkoa kaksistaan veneessä. Moni ”ei veneilijä” ihmettelee miten pienessä tilassa voi tulla toimeen parisuhteen kärsimättä. Meillä ainakin menee paremmin kuin kotona. Täällä meillä on yksi ja yhteinen aikataulu ja päämäärä. Kotona on omat aikataulut, sovittelut, intressit ja ulkoiset sidokset. Haittapuolena täällä on tietysti että välillä on ikävä lapsia, vanhempia ja muita läheisiä ja ystäviä. 

 

28.6                              La Coruna, aurinkoista ja lämmintä

 Kati ja Mikko lensivät La Corunaan ja tulivat veneelle iltapäivällä. Ilta meni esitellessä meille jo tuttua kaupunkia ja suunnitellessa seuraavan viikon purjehdusaikataulua.  Tavoitteena meillä on purjehtia heidän kanssaan Pohjois-Espanjan rannikko osuus ja mahdollisimman lähelle Portugalin pohjoisosassa olevaa Porton kaupunkia, josta heillä on paluulento seuraavana sunnuntaina ja jonne Sanna lentää samana iltapäivänä tullakseen seuraavaksi viikoksi purjehtimaan. Matkaa Porton lähellä olevaan Leixoeksen satamaan on noin 200 M. Katsotaan miten käy ilmojen suhteen. Katilla oli synttärit ja nautimme sen kunniaksi kuohujuomat.

 

29.6                              La Coruna- Corme, 9.50-16.00, 32 M, loki 6327, NE 6-10 aurinkoista

 Hieno aurinkoinen purjehduspäivä. Tuuli oli sivumyötäinen ja keinutti jonkin verran mutta uusi miehistö, Kati ja Mikko, pärjäsi hyvin. Cormen kalastajakylässä ei ollut laituria mutta ankkuripaikka oli mukavasti aallonmurtajan suojassa. Täällä näimme ensimmäiset simpukkaviljelmät, jotka ovat meressä kelluvia lauttarakennelmia joista roikkuu köysiä. Näihin köysiin kiinnittyy ja kasvaa sitten simpukoita. Sadonkorjuu tapahtuu pienillä nostureilla koska köydet ovat simpukkalastissa painavia. Illalla teimme kävelyn kylässä jossa kaikki tuntuivat odottavan Espanja –Saksa EM-kultaottelun alkua. Mekin seurasimme osan ottelua paikallisessa Tapas-baarissa ja palasimme kumiveneellä takaisin katsoaksemme loppuottelun veneellä. Digikanavat eivät kuitenkaan näkyneet joten kuuntelimme ottelun päätöksen radiosta. Espanjankielinen selostus ei haitannut vaan lopputulos selvisi meillekin heti. Rannalta kuului huutoa ja Ria de Corme Y Lagen-lahden ympärillä olevista pikkukylistä läheteltiin raketteja.

 

30.6                              Corme- Camarinas, 10.30-14.20, 17 M, loki 6344, NE 6-10, aurinkoista

 Aurinkoinen päivä ja tuuli jatkui edelleen myötäisenä ja sopivan reippaana purjehdukseen. Matkalla näimme pyöriäisiä joten Kati ja Mikkokin pääsivät ihailemaan näitä veitikoita. Seuraavaksi satamaksi valitsimme lyhyen matkan päässä olevan toisen kalastajakylän Camarinaksen. Täällä oli satama ja laiturissa oli monia samoja veneitä joita näimme jo La Corunassa, mm norjalaisperhe vauvan ja noin 6 v tytön kanssa, Välimerelle menossa oleva ruotsalaispariskunta ja ranskalaispariskunta Oukiva nimisellä veneellään. Satamaan saapui myös suomalaisvene miehistöineen. He olivat viemässä Välimereltä ostamaansa vanhaa Swania Suomeen. Illalla etsimme kalakauppaa mutta tuloksetta. Ostimme paikallisen supermarketin pakastealtaasta kilon katkarapuja ja Kati loihti niistä upean iltaruoan. Satamassa oli paljon kalaveneitä ja laivoja jotka palasivat aamulla mereltä. Mikko ja Ari kipaisivat kalasataman puolelle kysymään myisivätkö kalaa. Lastin purku oli juuri käynnissä ja kalastajat lupasivat että voivat ottaa niin monta kalaa kuin haluavat eivätkä huolineet maksua. Polleana ”pojat” tulivat mukanaan 5 pulskaa kalaa, mahdollisesti makrilleja, jotka Mikko perkasi laiturilla ennen lähtöä.

 

©2021 tarina - Putteri (MMD Networks Oy)