Syyskuu 2008 lokikirja
 
2-6.9                           Nazare´
 
Saavuimme jälleen veneelle tiistaina 2.9 illalla. Lento Frankfurtin kautta Lissaboniin ja bussilla Nazarehen. Tuntui taas mukavalta olla Tarinalla. Keskiviikkona ja torstaina sää oli aurinkoinen ja lämmin. Putsasimme venettä joka oli 6 viikon säilytyksen aikana nokeentunut mutta onneksi lokit olivat jättäneet sen rauhaan. Muuten Tarina oli kaikin puolin kunnossa. Odottelimme serkkuani (Tarja) Terhiä ja Mattia veneelle. He saapuivat perjantaina illalla viikon purjehdukselle sateiseen ja myrskyiseen Nazarehen. Onneksi lauantaina herätessämme myrsky oli laantunut ja aurinko paistoi. Vietimme lauantain vielä Nazaressa. Innokkaana kalamiehenä Matti suuntasi heti herättyään viereiseen kalasatamaan muiden vielä nukkuessa.  Sieltä ei saalista kuitenkaan vähittäismyyty vaan kylmäautot kuljettivat isommille apajille. Niinpä suuntasimme kaupungille ja kauppahalliin. Siellä oli runsas tarjonta hedelmiä, vihanneksia ja kalaa. Erityisesti Matti oli innoissaan kalatiskillä ja valitsi meille tuoreita makrilleja ja mustekalaa. Iltapäivällä tutustuimme Nazaren yläkaupunkiin ja alakaupungin pikkukujiin. Löysimme paikallisten suosiman pienen kalaravintolan jossa tilasimme pari lautasellista sormin syötäviä simpukoita, olipa hyviä. Paluumatkalla kaupungilta veneelle kävelimme paljain jaloin Nazaren hiekkarantaa pitkin ja ihailimme edellisen myrskypäivän aikaansaamia mahtavia maininkeja ja tyrskyjä.
 
7.9                                  Nazare- Peniche, 9.00-12.30, 23 M, loki 6612, SW 1-4, aurinkoista
 
Tapasimme aamulla ennen lähtöä Miken ja Sallyn jotka olivat palanneet etelä Portugalista lyhyeltä lomalta. Annoimme heille tuliaisina Tarinan hoidosta Fazerin suklaakonvehteja ja suomalaista ruisleipää. Sitten köydet irti ja matka jatkuu! Tuuli oli heikkoa joten jouduimme ajamaan Terhin ja Matin ensimmäisen merimatkan koneella. Vaikka ei tuullut oli maininki vielä myrskyn jäljiltä melkoista keinuttaen Tarinaa puolelta toiselle. Saavuttuamme Penichen satamaan nautimme Matin paistamaa mustekalaa, uusia perunoita ja palan painikkeeksi Vinho Verdeä. Olipa herkullista, tätä täytyy syödä toistekin. Iltapäivällä tutustuimme Penichen kalastajakylään ja sataman lähellä olevaan linnoitukseen. 
Ari putsasi illalla lokin joka oli limettynyt eikä toiminut syksyn ensimmäisellä legillä lainkaan. Huomasimme myös että isompi arkkujääkaappi ei toimi, onneksi meillä on pentterissä myös toinen jääkaappi. Samoin kaasu-uunissa on jotain vikaa koska kuumentaa koko hellan tulikuumaksi. Ennen matkaa vaihdoimme suomalaiset pullot camping kaasupulloihin sillä vain niitä saa Välimereltä. Ei siis käytetä uunia toistaiseksi, onneksi kaasuliekit toimii. Etsitään jääkaappi ongelmaan ratkaisua Nauticatin huollon kautta. Kaasuasiasta Ari soitteli myös ystävällemme Jormalle Savonrannalle, joka on kaasualan asiantuntija.
 
8.9                                  Peniche- Cascais, 9.00-18.00, 41 M, loki 6653, SW 4-8, aurinkoista
 
Syksyn toisella legillä tuuli oli vastainen mutta onneksi sen verran reipas että pääsimme purjehtimisen makuun. Aurinko paistoi ja maininki oli pientä. Matti kokeili Arin matkalle hankkimaa virveliä ensimmäisen kerran. ”Atlannin valkohai” antoi kuitenkin odottaa vielä itseään, mutta ehkä huomenna? Päivällä näimme jälleen parven delfiinejä jotka leikittelivät kanssamme tai ainakin Tarinan kanssa. Ohitimme loppumatkasta Euroopan läntisimmän paikan Capo da Rocan jylhän ja korkean niemen. Nautimme kaikki merimatkasta. Terhikin kehui että illalla korvan taakse liimattu Katin jättämä laastari tuntui tehoavan ja olo oli paljon parempi kuin ensimmäisellä legillä.
Saavuimme illansuussa Lissabonin lähellä olevaan Cascaisiin. Satama oli hieno ja satamamaksu matkamme toistaiseksi kallein. Kaupunki oli tosi kaunis ja siisti kujineen mutta hintatasosta päätellen rikkaiden lomakohde. Huomenna jatketaan matkaa Lissaboniin.
9.9                                  Cascais- Lissabon, Doca de Alcantara, 12.00-14.15, 13 M, loki 6666, W 2-6, aurinkoista
 
Ajoimme parintunnin matkan Rio Tejoa (Tejo joki/lahti) pitkin koneella Lissabonin keskustaan.  Valitsimme satamaksi Doca de Alcantaran joka sijaitsee joen pohjoispuolella alitettuamme Lissabonin mahtavan kaksitasoisen auto- ja rautatiesillan. Satama oli suurehko mutta vierasveneitä oli vähän ja siksi todella rauhallinen. Sillalta kuuluva jatkuva pörinäkään ei meitä häirinnyt mutta ihmetytti kun tuntui jatkuvan samanlaisena vuorokauden ympäri. Satamassa oli hyvä palvelu ja maksu oli keskitasoa, vain noin puolet Cascaisin maksusta. Kumma juttu? Täällä keskellä Lissabonia lämmitimme illalla saunan ja vilvoittelimme Tarinan ”terassilla” kaikessa rauhassa. 
          
 
10.9                              Lissabon, aurinkoista ja helteistä 27-30C
 
Vietimme aurinkoisen ja helteisen päivän Lissabonissa. Suuntasimme aamulla lähellä olevaan kaupungin vanhaan keskustaan josta hyppäsimme Sightseeing kiertoajelubussiin. Bussi oli kaksikerroksinen ja saimme parhaat paikat yläkerroksesta. Noin 1,5 h kierroksen aikana sai hyvän yleiskuvan tästä kauniista kukkuloille rakennetusta suurkaupungista. Jäimme pois bussista Tejo joen varrella olevan Belemin linnoituksen kohdalla ja tutustuimme siihen kaikessa rauhassa. Paluumatkalla veneelle tapasimme tutuksi tulleen tanskalaisen venepariskunnan ja annoimme heille koko päivän voimassaolevat kiertoajeluliput (14 euroa/kpl). Olivat hyvillään! Veneellä nautimme taas Matin paistamia tuoreita mustekaloja (joita oli saatavilla supermarketin kalatiskiltä) ja vinhoa. Nam, nam. Olipa mukava ilta jälleen.

11.9                              Lissabon- Sesimbra, 9.30-15.15, 29 M, loki 6695, N 7-15, ensin pilvistä sitten aurinkoista

 Lähdimme aamulla jatkamaan matkaa pilvisessä säässä. Navtex lupasi reipasta pohjoisenpuoleista tuulta 8-17 m/s. Ajoimme Tejo jokea pitkin ulos merelle. Joen suulla olevan Oeiraksen sataman kohdalla päätimme jatkaa matkaa etelään kohti Sesimbran kalastajakylää. Samalla pilvet väistyivät ja aurinko alkoi paistaa. Meno oli upeaa 10-15 m/s myötätuulessa. Satama oli pienehkö ja vieraspaikkoja siksi rajoitetusti. Saimme kuitenkin hyvän paikan (Ari soitti etukäteen aamulla ja varasi paikan) ja rantautuminen onnistui tuulesta huolimatta hyvin. Satamarakennus ja suihkutilat olivat aivan uudet ja todella siistit. Kalasatama oli vieressä ja mukava ja idyllinen kylä kujineen ja hiekkarantoineen kivenheiton päässä (noin 2 km). Kylässä oli jonkin verran paikallisia ja ulkomaalaisia turisteja. Päätimme viettää seuraavan päivän Sesimbrassa.

 

12.9                              Sesimbra, aurinkoista ja helteistä 27-30C

 Terhin ja Matin viimeinen lomapäivä kanssamme oli aurinkoinen ja helteinen. Halusimme tutustua kylän yläpuolella kukkulalla olevaan linnoitukseen. Ajoimme satamasta lähtevällä bussilla kylään ja jonkin matkaa ylös rinnettä. Jäimme pois autosta kun se lähti laskeutumaan takaisin kylän keskustaan. Kysymällä tietä ja patikoimalla löysimme vihdoin perille. Kyllä kannatti. Sieltä oli upeat näkymät Atlantille ja rannikkoa etelään ja kaukana pohjoisessa näkyi edellinen etappimme Lissabon. Linnoituksessa oli kaunis kirkko hautausmaineen joka oli vaikuttava ja erilainen. Haudat oli marmorilaatoitettu, muistokivissä oli vainajien valokuvat ja paljon silkkikukkia. Patikoimme alas kylään ja kalasataman kohdalla poikkesimme paikallisten suosimaan kalaravintolaan. Siellä nautimme Matin synttärin kunniaksi merianturaa ja päälle kakkukahvit. Kalasatamasta Matti osti jälleen herkuksi toteamaamme tuoretta mustekalaa jota nautimme mukavan illan päätteeksi veneellä.

 

13.9                              Sesimbra- Sines, 10.20-17.00, 29 M, loki 6724, N9 sitten N3-5 lopuksi N6-10, aurinkoista

 Aamulla saatoimme Terhin ja Matin kylän keskustassa olevalle bussiasemalle. Heillä etelänloma vielä jatkuisi muutaman päivän Lissabonissa ennen paluuta kotiin. Haikeat hyvästit ja palasimme kahden veneelle.  Köydet irti ja kokka kohti etelää ja Sinesiä.  Aurinko paistoi ja upea myötätuuli siivitti menoa. Matkalla näimme useita delfiini parvia joista yksi tuli leikittelemään veneemme kanssa. Päivällä tuuli välillä heikkeni mutta nousi taas loppumatkasta. Vasco da Caman lahdessa Sinesin satamassa meitä oli vastassa ystävällinen satamamies joka osoitti meille paikan uloimmasta laiturista (aisapaikka kuten lähes kaikissa Atlannin satamissa). Satama oli muuten kaikin puolin mukava mutta kovalla tuulella maininki keinutti melkoisesti venettä ja köydet kirskuivat. Kylän/kaupungin hiekkaranta oli noin 100 m päässä.

 

14.9                              Sines, aurinkoista ja

Aurinkoinen sunnuntaipäivä kului tutustuessa merenkävijän Vasco da Caman kotikylään. Kylän keskusta sijaitsi rinteen päällä ja oli täynnä kujia ja pieniä ruokaravintoloita. Löysimme auki olevan ”minimerkadon” (ruokakaupan) josta täydensimme Tarinan ruokavarastoa.

 

15.9                              Sines- Lagos, 5.00-16.20(17.30), 65 M, loki 6789, N2-5 loppumatka N8-12, aurinkoista

Aamulla herätys klo 4, aamukahvit ja lähtö pimeässä klo 5. Seuraava satamamme Lagos on noin 75M päässä eikä välillä ole satamaa. Näin kerkeäisimme sinne ennen pimeän tuloa (nyt täällä valoisaa välillä 7.30-19.30). Lähtö pimeässä tutusta satamasta on meistä paljon helpompaa kuin tulo uuteen satamaan pimeässä. Ajettuamme ulos satamasta oli maininki kovan tuulen jälkeen melkoista mutta tuuli vain 2-3 m/s ja aivan takaa. Ajoimme koneella ja yritimme tähystää pimeässä kalastajien verkkomerkkejä. Niitä on koko Atlannin osuuden ollut rannikon läheisyydessä tiheään. Vähän klo 7 jälkeen upea auringonnousu utuisten vuorten takaa. Ari ottaa ensin tunnin torkut ja sitten Tarja. Vasta noin 50M matkan jälkeen lähestyessämme Portugalin eteläkärkeä Capo de Sao Vicenteä tuuli nousee ja pääsemme upeasti purjeila. Ohitamme em upeat jyrkänteet ja kurssimme kääntyy niemen jälkeen vastaiseen. Viimeiset 15M pääsemme vauhdikkaassa tuulessa kylkimyyryä yhdellä halssilla Lagosin sataman suulle. Satama on suurehko (460 venepaikkaa sisältäen vierailijat) ja aallonmurtajan jälkeen kanavassa on vastaanottolaituri. Laituri oli täynnä veneitä ja täällä kesti noin tunnin passien ja veneen paperien tarkistus (näin siis vielä Portugalissa jokaisessa satamassa) ennen kuin saimme laituripaikan ja pääsimme rantautumaan. Muuten sataman palvelut ovat erittäin hyvät ja se sijaitsee keskellä kaupunkia. Satama on erityisesti englantilaisten veneilijöiden suosiossa ja monet jättävät tänne veneen talvehtimaan. Satamamaksu oli kallis, samaa luokkaa kuin Cascaisissa.  

 

16-17.9                   Lagos, aurinkoista

 Tutustuimme pari päivää Lagosin viehättävään kaupunkiin kujineen. Sataman vieressä olevasta venehuoltoliikkeestä saimme varattua huoltomiehen jääkaapille. Ari oli jo paikallistanut viaksi kaasuvuodon ja huoltomies kävi lisäämässä sitä. Vuodon syy/kohta jäi vielä selvittämättä mutta nyt kaappi toimii. Samoin Ari hankki uuden paineensäätimen kaasuhellan campingkaasupulloon ja nyt näyttäisi myös kaasuhella toimivan. Kaupungilla tapasimme yllättäen suomalaisen miehen, Pekka Kauppilan, jolla on Sarema purjevene nyt Alaskassa ja ovat vaimonsa Riitan kanssa kierrelleet veneellään ympäri maailmaa. Satamassa oli ilmainen wlan yhteys mutta toimi jälleen vain satamakonttorin läheisyydessä. Tarja päivitti nettisivuja auringonpaisteessa puistonpenkillä kannettava sylissä, haasteellista.

18.9                              Lagos- Albufeira, 10.20-14.00, 24M, loki 6813, NE 2-3, aurinkoista

 Seuraavaksi satamaksi Portugalin etelärannikon lähekkäin sijaitsevista aurinkolomakohteista (Portimao, Albufeira, Vilamoura) valitsimme Albufeiran. Tämän siksi etä Tarja halusi nähdä paikan uudelleen kun oli vieraillut siellä 16 vuotta sitten äiti Raijan ja äidin siskon Sirpan kanssa. Tuuli oli heikkoa ja ajoimme matkan koneella. Matkalla kalibroimme lokia. Jo Biskajan ylityksen jälkeen totesimme sen näyttävän liian vähän ja Nazaren seisonnan ja lokin jumittumisen ja putsauksen jälkeen virhe tuntui vain kasvaneen. Välillä Sines-Lagos virhe näytti olevan jo jopa 15%. Albufeiran venesatama on rakennettu vain joitakin vuosia sitten. Satamaan ajetaan kallioon louhitun kanavan kautta ja on kukkuloiden välissä ja todella suojainen. Satama on suurehko (venepaikkoja 475 sisältäen vierailijat) ja siellä oli hyvin tilaa. Satamassa oli jonkin verran saksalaisia ja hollantilaisia vierasveneitä ja englantilaisia veneitä lähinnä talvisäilytyksessä. Rauhallista. Satamamaksu oli kohtuullinen. Ruokakaupassa huomasimme kuitenkin hintatason olevan paljon korkeampi lomakohteessa kuin aiemmissa kalastajakylissä.

 

19-20.9                   Albufeira, aurinkoista ja helteistä 25-30C ja lämpimät yöt

 Vietimme pari päivää Albufeirassa. Vanha kaupunki kujineen on parin kilometrin päässä satamasta. Kaupungilla oli paljon turisteja, joitakin suomalaisiakin. Venesataman ympärille rakennetuissa hotelleissa näytti sen sijaan olevan vain vähän asiakkaita. Perjantaina kävimme kumiveneellä ajelulla merellä. Satamassa oli peilityyntä mutta päästyämme aallonmurtajalle näimme että merellä olikin reippaanpuoleinen tuuli vaahtopäineen. Ajoimme noin 1M matkan rannikkoa länteen kuvaamaan tullessa näkemiämme upeita luolia. Emme kuitenkaan uskaltaneet merenkäynnin vuoksi rantautua (tuuli kohti rantaa) ja uiminen ja eväät jäivät nauttimatta. Palattuamme satamaan kävelimme kaupungin hiekkarannalle uimaan. Täällä vesi on jo lämmintä noin 20C. Ihanaa! (Espanjan ja Portugalin länsirannalla veden lämpötila oli vain 16C). Illalla lämmitettiin sauna. Lauantaina teimme veneen huoltotöitä; WC:n pumppujen rasvaus, vesilinjan- ja kannen pesu, nettisivujen päivitys jne. 

 

21.9                              Albufeira- Mazagon, 5.30-18.20, 80 M, loki 6893, Variable 2-4 loppumatkasta SW 5-6, aurinkoista ja helteistä

Aamulla aikainen herätys ja lähtö klo 5.30 pimeässä ja lähes tyynessä säässä. Seuraavaksi satamaksi olimme valinneet Espanjan puolella noin 80M päässä olevan Mazagonin. Vieressä olevan aurinkolomakohteen Vilamouran olimme päätäneet jättää väliin ja seuraavista satamista Capo de Santa Maria ja Tavira olivat vain ankkuripaikkoja (kovalla tuulella suojattomia), Olhao (Faron vieressä) sijaitsi kapean ja matalan suistoaluekanavan takana ja Vila Real de Santo Antonion (Portugalin ja Espanjan rajajoen suulla) sisäänajo oli matala, alle 3 m, ja varoitettiin kovalla mainingilla olevan vieläkin vähemmän. Päivä oli vähätuulinen ja jouduimme ajamaan koneella loppumatkaa lukuun ottamatta. Faron majakan ohitimme aamupäivällä lähes peilityynessä ja helteisessä säässä. Mazagonin sataman suu oli noin 5 M pitkän Huelvan öljysatama kaupunkiin johtavan aallonmurtajan suojassa. Satama oli suurehko ja saimme hyvän paikan uudesta pontooni laiturista. Sinne ajettiin vastaanottolaiturin kautta ja totesimme että samat perimuodollisuudet jatkuivat nyt Espanjankin puolella (passit ja veneen paperit tarkastettiin ja kopioitiin kuten Portugalissa).

 

22.9                              Mazagon, puolipilvistä ja iltapäivällä satoi vettä

 Vietimme päivän Mazagonissa. Kaupunki ei tehnyt meihin erityistä vaikutusta, rakennukset olivat uudehkoja eikä siellä ollut varsinaista vanhaa kaupunkia. Satama palveluineen oli kuitenkin ihan hyvä ja kohtuuhintainen.

 

23.9                              Mazagon- Chipiona, 10.50-16.20, 33 M, loki 6926, ensin N2-4 loppumatka W4-5, puolipilvistä

 Lähtiessämme aamupäivällä piti vene ajaa vastaanottolaituriin ja tehdä lähtöselvitys. Laiturissa oli pieni kalastajavene jossa pari kalastajaa irroitteli saalista verkoistaan. Ostimme heiltä 2 isoa merianturaa (maksoivat vain 5 euroa!) jotka Ari samalla veresti ja perkasi Tarinan keittiössä. Päivä oli harmi kyllä jälleen vähätuulinen ja alkumatkan ajoimme koneella mutta onneksi loppumatkasta pääsimme nautiskelemaan purjeilla sivumyötäisessä tuulessa. Päivän aikana näimme paljon kalapaatteja, parhaimmillaan yhtä aikaa jopa parikymmentä troolaria. Chipionan satamassa oli jälleen paperien tarkistus vastaanottolaiturissa. Ajaessamme laituripaikallemme tapasimme Nazaressa tutuksi tulleen kanadalaispariskunnan. Illalla herkuttelimme tuoreella paistetulla merianturalla, hyvää!

 

24.9                              Chipiona, aurinkoista ja helteistä

 Chipionan vanhan kaupungin keskusta kujineen oli viehättävä ja kaupungin länsireunalta alkoi pitkä hiekkaranta. Siellä kävellessämme tapasimme yllättäen Arin entisen työkaverin Terhin perheineen. Terhi ja Juha olivat interrail matkalla ihastuttavien tyttäriensä Pinjan (5v) ja Liljan (3v) kanssa. Heidän seurassa vietimme mukavan illan veneellä juhlien samalla Juhan synttäreitä.

 

25.9                              Chipiona- Cadiz, 13.00-16.10, 20 M, loki 6946, SW/W 3-4, aurinkoista/puolipilvistä

 Aamupäivällä tapasimme vielä Terhiä perheineen ja kävimme yhdessä lounaalla. Heillä loma vielä jatkuu muutamia päiviä Chipionassa, meillä puolestaan oli jo kiire Cadiziin jonne Eija ja Hannu tulisivat seuraavana päivänä vieraaksemme.   Tuuli oli jälleen heikkoa ja ajoimme lyhyen matkan koneella. Cadizin Marina Americanossa rantauduimme vastaanottolaiturin kautta sataman suulla olevaan uloimpaan pontooni laituriin. Satamassa oli ystävällinen palvelu ja pitkästä aikaa satamamies oli jopa vastaanottamassa köysiä laiturilla.

 

26-28.9                   Cadiz, pe-la aurinkoista ja su sateista

 Vietimme 3 päivää Cadizissa. Perjantaina iltapäivällä Eija ja Hannu tulivat junalla Sevillasta Cadiziin. Heillä oli edellisenä päivänä ollut pitkä matkapäivä, ensin lento Lissaboniin josta vuokra-autolla Sevillaan. Lauantaina tutustuimme yhdessä Cadizin kauniiseen ja vanhaan kaupunkiin, jossa on upeita puistoja, kauniita kirkkoja, paljon kapeita kujia ja todella vanhoja mutta siistejä taloja. Päivällä poikkesimme El Faro ravintolassa jossa nautimme maukkaita mutta pieniä tapas annoksia pystybaarissa (satamassa tapaamamme ruotsalaiskippari, jolla espanjalainen vaimo, suositteli sitä). Hannu ja Ari ennättivät tehdä myös veneen huoltotöitä; öljyn vaihto ja ilmastointilaiteen suodattimen tiivistys. Nyt on hyvä taas jatkaa matkaa. Sunnuntaina heräsimme kovaan etelänpuoleiseen tuuleen (12-15 m/s) ja rankkaan vesisateeseen. Päätimme jäädä satamaan. Tuuli jatkui reippaana koko päivän ja sade taukosi vasta illalla. 

 

29.9                              Cadiz- Barbate, 10.50-18.30, 46 M, loki 6992, E/NE 10-15 pilvistä, loppumatka NE 5-8 aurinkoista

 Aamulla herätessämme tuuli edelleen kovaa mutta kun sade taukosi aamupäivällä päätimme lähteä kohti Barbateen satamaa jossa voisimme sitten odottaa sopivaa keliä Gibraltarin salmen ohitukseen. Alkumatkasta pitkälle iltapäivään tuuli puhalsi reippaasti mutta onneksemme kääntyi kaakosta idän kautta koilliseen joten Eijan ja Hannun ensimmäisenä purjehduspäivänä pääsimme upeasti purjeilla 7 solmun vauhdilla kryssimättä. Aallokko oli kohtalaista mutta koska tuuli mantereen puolelta ei maininkia rannikon läheisyydessä juuri ollut. Taivas oli pilvessä ja mantereella salamoi. Lähestyessämme Trafalgarin niemeä (Capo Trafalgar) alkoi aurinko paistaa ja tuuli heikkeni. Hyvä niin koska olimme lukeneet (Nautical almanac, satamakirjat) että kovalla tuulella on Trafalgarin niemen edustalla ”mylläkkää” (tidal race) etenkin kun itään Välimerelle menevä virta ja vuorovesivirta kohtaavat idästä puhaltavan levanter tuulen. Ohitimme niemen koneella ajaen 3-4 M etäisyydeltä vältellen sen edessä olevia matalikkoja. Ohittaessamme niemen vuorovesivirta oli myötäinen ja levanter tuuli vastainen. Mylläkkä oli heikosta tuulesta huolimatta melkoista mutta kesti onneksi vain noin puoli tuntia. Barbateen satamaan ajoimme kiertäen sen edustalla syyskuun loppuun saakka (satamakirja, kartta) mahdollisesti olevat tonnikalaverkot. Verkot oli kuitenkin jo korjattu pois.

 

30.9                              Barbate, aurinkoista ja lämmintä

 Seuraavana aamuna tuuli edelleen kovaa ja säätiedotukset (Navtex, satama, ym) lupasivat päivälle kohtalaista levanter tuulta (8-14 m/s, Force 5-6). Satamakirjoissa varoiteltiin että kovalla levanter tuulella Gibraltarin salmessa Tarifan edustalla tuuli nousee ja aallokko on kovaa mylläkkää (tidal race). Päätimme jäädä odottamaan seuraavaan päivään. Tutustuimme Barbateen satamassa olevaan mielenkiintoiseen museoon jossa kerrottiin paikan historiasta ja nykyisyydestä tonnikalan kalastuksessa (alle 70 kg painava tonnikala on alamittainen!). Kaupunki hiekkarantoineen oli parin kilometrin päässä. Paluumatkalla kävimme supermarketissa täydentämässä ruokavarastoja. Kuluvalla Eijan ja Hannun purjehdusviikolla on Tarinassa kokkailtu erilaisia maukkaita wokkiruokia (pastaa tai riisiä, kasviksia, kanaa tai merenherkkuja) ja aina eri reseptillä riippuen pääkokin (Arin) inspiraatiosta ja mitä kaapista on löytynyt. Illalla lämmitettiin sauna.

 

 

 

©2021 tarina - Putteri (MMD Networks Oy)