Huhtikuu 2009 lokikirja
 
1.4                                  Blanes – Palamós, 10.40-14.30, 22 M, loki 7698, puolipilvistä NW 8-18
 
Puolipilvinen ja hyvätuulinen päivä. Alkumatka purjehdittiin pelkällä keulapurjeella mutta tuulen yltyessä ja kääntyessä täysin vastaiseksi ajoimme loppumatkan koneella. Rannikon maisemat olivat jylhiä ja upeita. Ohitimme kalastaja- ja turistikaupunkeja mm Loret de Marin, Tossa de Marin ja Sant Feliu de Guixolsin. Ajoimme kovassa tuulessa sisään Palamósin aallonmurtajasta satama-altaaseen ja huhuilimme VHF:llä paikkaa veneelle. Marineiro ajoi autolla laiturille näyttämään meille paikan betonilaiturin kulmauksesta johon rantautuminen onnistui kovasta tuulesta huolimatta hienosti.
 
2.4                                  Palamós, puolipilvistä
 
Tämän vanhan kalastajakaupungin keskusta sijaitsee niemekkeessä kahden sataman välissä. Keskustassa oli jälleen idyllisiä kujia kauppoineen. Täällä näimme mm konditoria- ja suklaakaupan jonka ikkunassa oli pääsiäisen kunniaksi taiteiltu hienoja kookkaita suklaarakennelmia lapsille ja aikuisille: tipuja, veneitä, linnoja jne joiden hinnat olivat 20-150 euroa! Me tyydyimme ostamaan upeat leivokset jotka nautimme veneellä kahvin kera. Kaupungilla näimme useita bussilasteja alle 10 v lapsia jotka olivat varmaankin luokkaretkellä koulusta. Mukava turistien pilaamaton kaupunki mutta satamamaksu oli kallis.
 
3.4                                  Palamós – Roses, 9.45-14.40, 29 M, loki 7727, pilvistä ja sateista NW/NE 9-15
 
Aamulla lähtiessämme pyysimme Palamósin satamaa varaamaan meille paikan Rosesista. Alun perin mielimme sen vieressä olevaan Empuriabravaan mutta siellä oli täyttä kelluvan venenäyttelyn vuoksi. Matkalla sää oli pilvinen, tuuli oli navakkaa ja vastaista ja maininki suurta. Ajoimme suurimmanosan matkaa koneella ja meno oli pärskeissä märkää ja kylmää. Loppumatkasta satoi vettä. Rantautuminen satamaan onnistui hyvin ystävällisten marineirojen ojentaessa mooringsköydet. Ne olivat täynnä simpukoita ja liejua, eikä ihme sillä Rosesin sataman vieressä oli simpukkaviljelmälauttoja. Satama palveluineen oli hyvä ja edullinen. Illalla aurinko revähti esiin ja pääsimme tutustumaan kauniiseen kaupunkiin kujineen.
 
4.4                                  Roses, aurinkoista ja lämmintä
 
Satamassa tapasimme Nauticatin juuri eläkkeelle jääneen ranskalaisen dealerin (lempinimeltä Obelix) vaimoineen. Pistäydyimme heidän upouudessa Targa 35 veneessä valkoviinillä. Päivällä kävimme naapurikaupungissa Empuriabravassa, jota kutsutaan Espanjan Venetsiaksi. Kaupungissa on paljon kanavia joiden rannalla asuntoja kauniine pihoineen ja satamäärin veneitä kanavien varrella (yhteensä 4000 venepaikkaa pienveneet mukaan lukien).
 
5.4                                  Roses – Port Vendres (Ranska), 11.20-16.30, 31 M, loki 7758, aurinkoista ja lämmintä SW/NW 4-6
 
Upea ja lämmin purjehduspäivä kauniine maisemineen. Ensimmäistä kertaa tänä keväänä tarkeni merelläkin ilman pitkähihaista paitaa. Liikkeellä oli enemmän purjeveneitä, olihan sunnuntai. Capo Creusin niemessä oli paljon lokkeja ja meressä loiski ja hyppi tonnikalaparvia. Loppumatkasta tuuli heikkeni ja ajoimme koneella Ranskan ensimmäisen satamaamme, vuorien keskellä olevaan Port Vendresiin. Totutun tavan mukaisesti kutsuimme satamaa VHF:llä, tosin englanninkielellä, mutta ei vastausta. Pyörittyämme satama-altaassa lähes puolituntia rantauduimme omatoimisesti aisa/mooringspaikalle. Otimme viereemme kylkikiinnitykseen satamaan perässämme ajaneen nuoren jenkkikaverin. Hän oli liikenteessä noin 6 m pitkällä Mini-TransAtlantic purjeveneellä jonka kiinnitysköydetkin olivat ohuet kuin kauppanarua. Mielessäni kauhistelin kun hän kertoi osallistuvansa purrellaan seuraavaan vuotuiseen Atlantin ylityskisaan. Satamakonttorissa selvisi että saisimme jäädä paikallemme ja jenkkikaverillekin löytyi paikka sisempänä satamaa. Joten kaikki hyvin mutta kyllä Espanjan satamien palvelua ja marineiroja tuli ikävä.
 
6.4                                  Port Vendres, aurinkoista ja lämmintä
 
Tämä ranskalainen vanha kalastajakaupunki on todella kaunis ja tutustumisen arvoinen. Aamupäivällä teimme kävelylenkin merkattua reittiä pitkin etelään rantaa pitkin aallonmurtajalle ja vuorenrinnettä pitkin takaisin kaupungille. Koska syömme ja laitamme ruoan lähes aina veneessä oli reput mukana ja poikkesimme paluumatkalla supermarketissa. Ostimme jälleen jälkiruoaksi ihania mansikoita jotka ovat täällä edullisia ja hyviä (vain noin 1 euro/l). Iltapäivällä teimme uuden kävelylenkin rantatöyräitä pitkin pohjoiseen ja takaisin kaupungille. Vierailimme myös taidenäyttelyssä jossa oli esillä ranskalaisen ja venäläisen taiteilijan maalauksia ja keskustelimme Jaroslavista kotoisin olevan taitelijan kanssa.
 
7.4                                  Port Vendres – Gruissan (Neuf), 9.50-17.00, 43 M, loki 7801, pilvistä ja sateista, ensin SW 4-5 sitten W 12-15
 
Aamupäivällä lähdimme liikenteeseen pilvisessä ja tyynessä säässä. Meri oli ihmeen tasainen vaikka tuuli noin 4-5 m/s. Sääkoneesta Navtexista luin tiedotteen lähestyvästä matalapaineesta ja että illalla klo 18 tuulisi jopa 7-8 beaufortia (14-21 m/s). Tuuli voimistuikin jo alkuiltapäivästä ja kääntyi sivuvastaiseksi. Purjehdimme loppumatkan hyvää vauhtia kylkimyyryä pelkällä keulapurjeella. Sää muuttui taas koleaksi ja alkoi sataa. Gruissanissa rantauduimme satamakirjan ohjeen mukaan ensin satamakonttorin laituriin. Saimme paikan vieraslaiturista, jossa oli Suomen tapaan pitkästä aikaa poijukiinnitys. Rantautuminen onnistui kovasta tuulesta (ja ilman marineiroja, ikävä kyllä!) huolimatta hyvin mutta vei aikaa kun piti viedä jollalla varmistusköysi toiseen poijuun jne. Kylmässä ja koleassa säässä tuli ihan Itämerenpurjehdus fiilis. 

8.4                                  Gruissan, poutaa, pilvistä, tuulista ja koleaa (11-13C)
 
Gruissanin satama-altaan ympärillä on paljon uudehkoja ihan mukavan näköisiä pienkerrostaloja, varmankin lomaosakkeita koska vain harvassa asunnossa näkyi illalla valoja. Päivällä teimme kävelylenkin vähän matkan päässä olevaan viehättävään vanhaan kaupunkiin ja siellä olevaan pieneen linnoitukseen. Linnoituksesta oli mukavat näköalat kaupungin kattojen yli merelle ja kaupungin takana olevan suistomaa-alueen järvialtaisiin joissa kuivatetaan merisuolaa. Kaupungin toiselta laidalta löysimme supermarketin (Lidl), josta ostimme reput täyteen ruokaa Pääsiäispyhiä varten. 4-5 päivän ruoat kolmelle hengelle ja muutama pullo viiniä vain noin 50 euroa, edullista täällä Ranskassa! Kolmelle hengelle siksi että Sanna on tulossa huomenna veneelle viikoksi. Hän oli saanut suhteellisen edullisen lennon Nizzaan josta tulee sitten junalla Seteen. Me purjehdimme sinne huomenna jos sää sen sallii.
 
9.4                                  Gruissan – Sète, 9.40-17.20, 38 M, loki 7839, aurinkoista, ensin NW 4 sitten SE 4-5
 
Aamulla Gruissanin satamakonttorissa pyysimme varamaan meille paikan Sètestä. Aurinko paistoi, tuuli oli heikkoa ja kääntyi myötäiseksi. Nostimme purjeet ja nautimme leppoisasta menosta. Setessä VHF kutsuumme ei taaskaan vastattu joten rantauduimme vapaaseen moorings paikkaan ja marssimme satamakonttoriin. Kaikki ok eli saimme jäädä paikallemme. Täällä Ranskan satamissa on riittänyt veneen papereista pelkkä huvivenetodistus kun Espanjassa piti näyttää vakuutuspaperit ja henkilöiden passitkin. Illalla kävelimme 45 min matkan pitkin Seten kaupungin kauniita kanavanreunoja ihmisvilinässä rautatieasemalle Sannaa vastaan. Koska takseja ei näkynyt kävelimme myös paluumatkan veneelle. Onneksi Sannalla oli pyörällinen pieni matkalaukku.  Iltapalan jälkeen kävimme sitten pikaisesti nukkumaan. Laskimme että Sannan matka kotoa veneelle oli kestänyt lentokoneen ja junavaihtojen kanssa yhteensä noin 16 tuntia.
 
10-11.4                   Sète, pe pilvistä ja poutaa, la sadetta ja kovaa tuulta
 
Pitkänäperjantaina tutustuimme Sèten kaupunkiin. Vanhassa kaupungissa oli paljon vaatekauppoja ja kaikki olivat pyhästä huolimatta auki. Kiertelimme Sannan kanssa kaupoissa Arin seuratessa kiltisti perässä. Kaupungissa oli kanavien ja katujen varsilla paljon kalaravintoloita ja pistäydyimme Pääsiäisen kunniaksi yhdessä niistä nauttimassa kulholliset sinisimpukoita. Illalla etsimme nettikahvilan ja pääsimme pitkästä aikaa nettiin. Ranskan satamissa WiFi ei ole toiminut. Lauantaina meillä oli tarkoitus jatkaa matkaa mutta satoi kaatamalla ja oli niin kova tuuli että seuraavat satamat olivat suljettuja. Lyhyt kierros kaupungilla ja loppupäivä vietettiin veneen lämmössä korttia pelaten ja seurustellen. Niin ja lämmitimme taasen saunan, Sanna kun on ”saunahullu”.
 
12.4                              Séte – La Grande Motte, 10.15-14.50, 25 M, loki 7864, NW 8-12 sateista
 
Sunnuntaiaamuna satoi edelleen vettä. Tuuli oli kuitenkin sen verran heikentynyt että päätimme jatkaa matkaa. Kylmää ja märkää menoa mutta pääsimme purjeilla mukavaa vauhtia napakassa ranskankielentaitoisena satamakonttoriin jossa selvisi että saisimme jäädä paikallemme. La Grande Motte on lomakaupunki, jossa on paljon uudehkoja pyramidin mallisia kerrostaloja ja satamassa on paljon liikkeitä ja ravintoloita. Ihan siistin näköinen paikka mutta siinä kaikki. Sanna tarvitsi nettiyhteyden ja löysimmekin pienen kävelyn jälkeen kahvilan jossa WiFi toimi. Seuraavaksi päiväksi suunnittelimme bussimatkaa Montpellierin kaupunkiin (40 min), johon erityisesti Sanna halusi tutustua.
 
13.4                              La Grande Motte – Port Gardian, 11.15-15.50, 24 M, loki 7888, W 6-10 aurinkoista
 
Aamulla yllättäen 2 tullimiestä kävi tarkistamassa veneessä paperit. Oli tulossa aurinkoinen ja kaunis purjehduspäivä ja päätimme lähteä merelle etenkin kun Sanna muisti että oli 2. Pääsiäispäivä eivätkä Montpellierin kaupat olisi auki. Reipastuulinen ja melko lämmin purjehdus Port Gardianin satamaan. VHF kutsu ja satamamies tuli viittoilemaan meille paikan. Täällä oli pitkästä aikaa paalut ja mahduimme juuri ja juuri niiden väliin. Sanna vei jollalla toisen peräköyden vielä paalulle. Pieni kaupunki näytti mukavalle. Sataman vieressä oli pyöreä areena jossa oli äänistä päätellen menossa härkätaistelunäytös. Aria harmitti kun vanhassa kaupungissa oleva kirkko oli ennättänyt mennä jo kiinni. Kirkontornista olisi ollut hyvät näkymät kauniin kaupungin ylle ja merelle.
 
14.4                              Port Gardian – Marseille, 8.45-17.30, 46 M, loki 7934, SW 3-6 aurinkoista
 
Nyt oli tiistai ja päätimme suunnata kohti Marseillea josta Sanna pääsisi kätevästi torstai aamuna junalla Nizzaan ja lennolla kotiin. Oli ihana hellepäivä merellä. Iltapäivällä otimme Sannan kanssa jopa aurinkoa ja tarkenimme shortseilla. Aamupäivän ajoimme heikossa tuulessa koneella mutta iltapäivällä tuuli nousi ja pääsimme loppumatkan purjeilla. Matkalla näimme meressä hyppiviä kalaparvia, suurimmat kalat olivat noin metrin mittaisia. Delfiinejä emme ole nähneet kertaakaan Atlantin jälkeen, harmi. Saavuimme Marseillen suureen satamaan ohitettuamme sen edustalla olevat upeat kalliosaaret ”Iles du Frioul”. Satama-allas on kaupungin keskellä ja saimme paikan aivan rantakadun viereltä.
 
15-17.4                   Marseille, päivisin poutaa ja aurinkoa ja öisin ukkossadetta
 
Tutustuimme tähän Ranskan toiseksi suurimpaan vilkkaaseen kaupunkiin kolmen päivän ajan. Katsottavaa riitti ja Arilla oli aikaa ”lepuuttaa” edelleen kipeää selkää burana kuurilla ja tukivyöllä.
Keskiviikkona kiertelimme Sannan kanssa kauppoja ja katselimme kaupungin vilinää. Aikaisin torstaiaamuna saatoimme Sannan vesisateessa paluumatkalle kotiin. Onneksi sade lakkasi ja pääsimme auringonpaisteessa tutustumaan kaupungin yllä kukkulalla olevaan kauniiseen kirkkoon Notre Dame de la Gardeen. Näkymät sieltä kaupungin yli ja merelle olivat hienot. Palasimme kävellen alas satamaan ja matkalla poikkesimme vielä paikallisessa luostarissa. Perjantaina teimme turistiveneellä retken kaupungin edustalla olevalle Frioulin kalliosaarelle. Teimme saarella pitkän kävelylenkin ja kuvasimme kauniita ja jylhiä maisemia.
 
18.4                              Marseille – La Ciotat, 11.15 – 16.25, 24 M, loki 7958, SW 5-7 aurinkoista
 
Aamukävelyllä seurasimme kaupungin lauantaiaamun vilskettä ja palasimme ranskalaiseen tapaan patongit kainalossa veneelle. Sitten köydet irti ja matka jatkui Marseillesta itään. Purjehdimme auringonpaisteessa ja myötätuulessa ohi kallioisen rannikon ja useiden kalliosaarien.  Rannikon tässä kohtaa on paljon vuonomaisia kallioseinämien välissä olevia lahtia joihin etenkin päiväpurjehtijat poikkesivat ankkuriin. Nyt oli viikonloppu ja liikkeellä olikin paljon veneitä. Olimme alun perin ajatelleet seuraavaksi satamaksi Cassista, mutta jatkoimmekin upeassa säässä sitä seuraavaan kaupunkiin La Ciotatiin, jonka satama avautui eteemme ohitettuamme korkean ja erikoisennäköisen kallioseinämän.
 
19.4                              La Ciotat, aurinkoa ja sadekuuroja
 
Kaupungissa on pari huviveneille tarkoitettua satamaa ja korjaustelakka jossa on suuria kaupungillekin näkyviä nostureita. Veneemme oli Viux Portissa joka on aivan vanhan kaupungin kupeessa. Aamukahvia juodessa huomasimme että rantakadulla oli sunnuntaimarkkinat. Tarjolla oli vaikka mitä. Meillä reppu täyttyi vihanneksilla ja juuri grillatulla kanalla jonka sitten nautimme veneellä lounaaksi. 
 
20.4                              La Ciotat – Le Lavandou, 9.30-16.50, 48 M, loki 8006, NW 5-8 pilvistä ja sadekuuroja
 
Aamulla ajoimme bensalaituriin tankkaamaan. Olipa kallista 1,56 euroa/l kun Espanjassa dieseliä sai alle euron litra. Päätimme tankata vain 50 l ja seurata jatkopaikoissa löpön hintaa. La Ciotatin lahdella seurasimme kun pari vesitasolentokonetta laskeutui useita kertoja meren pintaan ja hetkessä nousivat takaisin ilmaan pudottaen vedet alas. Olivat varmaankin sammutuskoneita ja harjoituslennolla. Koko päivän sateli vettä, tuuli oli vastainen ja vanha maininki oli ihmeen suurta. Ajoimme koneella koko matkan. Pohdimme menisimmekö seuraavaksi saarella olevaan Porquerollesin vai samassa kohtaa rannikolla olevaan Hyeres- Plagen satamaan. Päädyimme rannikolla olevaan, joka osoittautui vääräksi valinnaksi. Siellä ei nimittäin ollut ”muka” tilaa meille koska sataman edustalla oli kansainväliset useiden eri purjehdusluokkien kisat. Satamassa liehuikin upea lippurivistö Suomen lippu mukaan lukien. Ajaessamme useiden mailien levyisen Hyeresin lahden poikki seurasimme lasereita, 490:siä jne. Bongasimme suomalaisia kilpapurjehtijoita mm yhden 490:sen melko läheltä. Ajoimme seuraavan niemenkärjen takana noin 10 M päässä olevaan Le Lavandoun satamaan jossa saimme jäädä vastaanottolaituriin. Samassa laiturissa yöpyi myös sveitsiläinen purjevene jonka kippari kehui saarella olevaa Porquerollesin satamaa ja rantoja. Ehkäpä käymme siellä sitten joskus paluumatkalla. Viileän ja kostean päivän jälkeen lämmitimme illalla saunan.
 
21.4                              Le Lavandou, aurinkoista ja lämmintä
 
Kaupunki on erittäin kaunis ja siisti turistikaupunki. Vanha kaupunki kujineen ja kukkineen tuntui taas kauniimmalta kuin edelliset. Paikka on tunnettu laventeleistaan josta sen nimikin tulee. Tässä kohtaa Ranskan rannikko kääntyy koilliseen ja lähestytään Rivieraa. Sen huomasimme myös hinnoissa niin käydessämme ruokakaupassa kuin katsellessamme vaatemyymälöiden hintalappuja. Satama on erittäin hyvin hoidettu ja siisti mutta satamamaksu sen sijaan on kumma kyllä Ranskan Välimeren rannikon toistaiseksi edullisin. Illalla meitä ilahdutti Casper puhelinsoitolla ja oppimallaan uudella aurinkorunolla.
 
22.4                              Le Lavandou – St Tropez, 10.45-15.00, 25 M, loki 8031, NW 2-4 aurinkoista ja hellettä
 
Aamulla ajoimme viereiseen bensalaituriin. Täällä dieselin hinta oli jo edullisempi 1,17 euroa/l. Veneen tankkaus ja merelle. Upea hellepäivä mutta tuuli oli liian heikko purjehtimiseen. Suuntasimme kohti St Tropezia jonne Arja, Ismo ja Tommi tulisivat seuraavana iltana ja kyytiimme reiluksi viikoksi. St Tropezin lahdella näimme 2 samanlaista vesitasolentokonetta jotka jälleen taidokkaasti laskeutuivat ja samassa hetkessä nousivat ilmaan pudottaen vesilastinsa ja tällä kertaa lisäksi väistelivät vilkasta vene- ja laivaliikennettä.  Satamassa rantauduimme sveitsiläiskipparin vinkin mukaan omatoimisesti A laituriin johon saimme jäädä ilmoittautumisen jälkeen. Satamakirjan mukaan täällä julkkisten suosimassa paikassa (ainakin ennen vanhaan) naisten sanotaan olevan kauniimpia kuin missään muualla joten pitänee pitää Aria silmällä nyt kun selkäkin on jo parempi ja saa sukat jalkaan J.
 
23.4                              St Tropez, aurinkoista ja hellettä
 
Tutustuimme St Tropezin kauniiseen vanhaan kaupunkiin jossa on paljon kalliita merkkiliikkeitä, upeita ravintoloita ja illanviettopaikkoja. Sataman peräosassa oli myös todella suuria huvialuksia, jopa yli 100 jalkaisia moottori- ja purjeveneitä. Vieraat, Arja & Ismo ja Tommi saapuivat illalla ja ehdimme vielä heidänkin kanssa nauttia kaupungin kujista ja sataman maisemista ilta-auringon paisteessa.
 
24.4                              St Tropez – Baie des Anges, 10.50-18.20, 42 M, loki 8073, NE 8-11 aurinkoista
 
Aamukahvia juodessa päädyimme yhteisesti että St Tropez oli nähty ja koettu ja jatkaisimme matkaa.  Sataman suihkun ja kauppareissun jälkeen lähdimme aurinkoiselle merelle. Tuuli oli reipasta ja maininki oli tuulisen yön jäljiltä suurehkoa. Alkumatkasta ajoimme pätkän täysin vastaiseen koneella ja vene keikkui aallokossa. Päätimme purjehtia vaikka matka kryssiessä pitenisi. Nostimme keulapurjeen ja vene rauhoittui heti. Reippaassa tuulessa matkakin eteni joutuisasti ihastellessamme rannikon kauniita maisemia. Ohitimme mm Cannesin ja suuntasimme muutaman niemekkeen päässä olevaan Antibesin satamaan. Rantauduimme satamakirjaan merkittyyn vastaanottolaituriin ja miehet lähtivät satamakonttoriin kysymään paikkaa veneelle. Siellä oli tyly kohtelu ja saimme nuhteita kun ei VHF:llä oltu huhuiltu satamaan tullessa. Ari oli kyllä huhuillut, mutta ilmeisesti eivät suomalaista ”Marina Antibes” ääntämistä sitten ymmärtäneet. Yhtä kaikki paikkaa meille ei satamasta löytynyt. Ajoimme ulos satamasta aallokkoiselle ja turkoosinväriselle merelle. Veden väri oli jostain syystä vaihtunut ennen Antibesin niemeä petrolinsinisestä turkoosiin vaikka mitään syvyyseroa ei siinä kohdassa ollutkaan. Hieno purjehdussää siis jatkui mutta ilta alkoi olla käsissä. Seuraava satama oli noin 4 mailin päässä oleva Baie des Anges, jonka satamaa ympäröivät jättimäiset aaltoilevat pyramiditalot näkyivät Antibesiin saakka. VHF kutsuun ei taaskaan kukaan vastannut mutta satamamies tuli ottamaan meitä vastaan satamakonttorin laituriin. Täällä oli todella hyvä kohtelu ja saimme paikan kahdeksi yöksi. Laitoimme pikaisesti ruoan (kanaa, kasviksia ja tietysti ranskan patonkia) sillä kaikilla oli jättinälkä koska kuoppaisella merellä oli nautittu vain omenaa ja Arjan tuomia ihania lakritseja. Illalla tutustuttiin vielä tähän pyramidihuoneistokylään. Talot olivat ankean näköisiä vaikka päätyhuoneistojen terasseilla kasvoi jopa palmuja. Alakerrat olivat täynnä hienoja ravintoloita ja kalliita kauppoja, mutta muuta nähtävää ei sitten ollutkaan.
 
25.4                              Antibes, aurinkoista
 
Aamulla suuntasimme vartin kävelymatkan päässä olevalle juna-asemalle, koska halusimme tutustua Antibesiin. Matka kesti vain muutaman minuutin mutta jouduimme odottamaan junaa puolisen tuntia. Vietimme aurinkoisen ja tuulisen päivän kauniissa vanhassa kaupungissa kierrellen lauantaipäivän vilinässä kujia ja toreja (mm hieno antiikkitori). Vierailimme myös Picasson taidemuseossa, jossa oli esillä taiteilijan 1940 –luvun tuotantoa jolloin hän oli asunut kaupungissa. Itse teokset eivät kyllä oikein ”auenneet” kenellekään meistä. Tätä kirjoittaessani Arin ”taiteellinen” arvio oli että Picasso on varmaan istunut rannalla ja naukkaillut viiniä ja patonkia maalatessaan naisten figuureja J.   
 
26.4                              Baie des Anges – Villefranche (North Port), 11.50 – 15.50, 12 M, loki 8085, N 7-11 sadetta
 
Sunnuntaiaamuna heräsimme harmaaseen, tuuliseen ja sateiseen säähän.  Pohdimme lähtisimmekö rannikkoa eteenpäin junalla noin 20 km päässä olevaan Nizzaan. Päätimme lähteä veneellä ja yrittää saada paikan satamasta pariksi yöksi toivoen että maanantaina olisi poutapäivä kaupunkikierrokselle.  Merellä meno oli vesisateessa märkää ja kylmää mutta onneksi matka kestäisi vain pari tuntia. Tommi soitti kännykällä Nizzan satamaan jossa oli täyttä mutta pyysivät soittamaan uudestaan ennen tuloa. Paikkoja ei ollut vapautunut joten jatkoimme vanhankaupungin niemekkeen toisella puolella 2 mailin päässä olevaan Villefranchen satamaan. Satamasta ei vastattu kännykkä- eikä VHF kutsuun eikä vapaita paikkoja näkynyt. Villefrancen lahdella oli iso turistiristeilijä ankkurissa jonne juuri vietiin porukkaa pelastusveneillä lahden perällä olevasta kalasataman laiturista (North Port). Satamakirjan mukaan kalasatamassa oli muutamia moorings poijupaikkoja vierailijoille ja kiinnityimme vesisateessa ainoaan vapaana olevaan muutaman muun purjeveneen viereen. Kiinnitystapa oli erikoinen sillä poijulta merestä nostettiin myös keulaan kiinnitettävät pitkät köydet jotka olivat kiinni noin 20 m keulan edessä olevassa rantakadun reunassa. Ari ja Ismo lähtivät jollalla satamakonttoriin, jossa selvisi että emme voisi jäädä poijupaikalle mutta voisimme kiinnittyä seuraavaksi yöksi kalasataman laituriin. Illalla sade taukosi ja pääsimme tutustumaan todella viehättävään lahden rinteellä olevaan vanhaan kaupunkiin. Tapasimme mm norjalaisen papan joka oli seurannut rantautumistamme parvekkeeltaan. Hän ja ranskalainen rouvansa viettävät täällä kuulemma pari kuukautta vuodesta.  Myöhemmin illalla nautiskeltiin Tarinan saunan lämmöstä ja taasen alkoi sataa vettä.
 
27.4                              Nizza, jatkuvaa vesisadetta
 
Aamulla herätessämme satoi edelleen vettä ja jo ennen aamukahvia selvisi että emme voisi jäädä kalasataman laituriin koska uusi risteilyalus oli tulossa Villefrancen lahdelle. Meille osoitettiin moorings poijupaikkaa johon illalla emme saaneet jäädä vaikka oli vapaana koko yön. Siirsimme veneen poijupaikalle. Sähkötolppa oli keulasta noin 20 m päässä rantakadulla ja Ari ja Ismo veivät jollalla kaapelin sinne. Kaapeli roikkui välillä meressä, näytti pahalle, mutta niin roikkui muillakin veneillä. Lähdimme sadevarusteissa Villefrancen juna-asemalle ja Nizzaan (5 minuutin junamatka). Koko päivän satoi lähes kaatamalla vettä. Nizzasta jäi lähinnä mieleen väisteltävät vesilätäköt, erilaiset katulaatat ja kauppakeskus jonne pakenimme kuivattelemaan ja syömään välipalaa. Harmi, Nizza kun on kuulemma upea kaupunki toreineen ja katuineen. Onneksi sopiva bussi sattui kohdalle ja palasimme sillä veneelle lämmittelemään ja kuivattelemaan varusteita. 
 
28.4                              Villefrance – Cap d´Ail (Ranska/ Monacon kupeessa), 10.10-11.40, 8 M, loki 8093, NE 5 aurinkoista
 
Sade lakkasi varhain aamulla ja aurinko revähti esiin. Ihanaa, tänään suuntaisimme vain noin 10 mailin päässä olevaan Monacoon, jonne Arjan ja Ismon toinen lapsista eli Tiina tulisi seuraavana päivänä miesystävänsä Marcuksen kanssa meitä tapaamaan. Ari soitti Monacon Fontevieillen satamaan mutta siellä oli täyttä ja toinen satama Port de Monaco on tarkoitettu vain todella suurille veneille ja aluksille. Onneksi aivan Monacon rajan vieressä Ranskan puolella olevassa Cap d´Ailissa oli vapaa paikka jonka varasimme. Saavuimme sinne parin tunnin päästä. Hieno paikka jossa kauniit hotellirakennukset ympäröivät satamaa ja laituripaikaltamme oli vain muutama kymmenen metriä Monacon rajalle. Arja valmisti meille maukkaan lounaan sillä aikaa kun me muut kipasimme satamassa suihkussa. Sitten lähdimme tutustumaan aurinkoisessa ja lämpimässä säässä Monacoon.
 
29.4                              Monaco, aurinkoista ja lämmintä
 
Monaco on todella upea ja Ranskan jälkeen silmiinpistävän siisti paikka, juuri niin kuin muistelinkin (Tarja), olen nimittäin käynyt täällä 2000 luvun alussa työreissulla. Ennätimme parissa päivässä tutustua hyvin tähän ”Pieneksi Manhattaniksi” kutsuttuun valtioon joka on vain noin 2,5 neliökilometrin kokoinen. Vanhakaupunki, kirkko (jonne mm ruhtinas Ranier haudattu) ja palatsialue sijaitsevat korkealla kalliotöyräs niemellä Fontevieille ja Port de Monaco satamien välissä. Niemekkeen päässä on kaunis puistoalue alas johtavine portaineen. Formula 1 ratavalmistelut olivat käynnissä Port de Monacon sataman ja Monte Carlon Casinon alueilla. Istahdimme Casinon edustalla olevaan kahvilaan seuraamaan kun ”parempi väki” tuli Ferrareilla ja Maserateilla pelaamaan Casinolle ja jättivät autonsa edustalla seisovien portieerien parkkeerattaviksi. Oma tutustumisemme Casinoon rajoittui vessassa käyntiin, joka oli ilmaista J. Ruokaostoksilla kävimme suuressa hyvin varustellussa supermarketissa jossa kuulemma voi usein bongata julkkiksia. Illalla Tiina ja Marcus tulivat skootterilla St Tropezista Monacoon. Kävimme yhdessä syömässä Marcuksen kehumassa ja paikallisten suosimassa Star Rock Cafessa hampurilaisia ja salaattia. He yöpyvät (T&M) veneen lähellä olevassa hotellissa ja tulevat aamulla mukaamme purjehtimaan kohti Italian ensimmäistä satamaamme San Remoa.
 
30.4                              Cap d´Ail – San Remo (Italia), 10.20-15.20, 23 M, loki 8116, SW 4-5 aurinkoista
 
Vappuaatto oli lämmin ja aurinkoinen. Lähdimme merelle Tiinan ja Marcuksen tultua tuoreiden kakkutuliaisten kanssa. Tuuli oli mietoa mutta sopivasti myötäistä ja päätimme purjehtia genaakkerilla joka nostetaan keulapunkan alta keulaluukusta sukassa mastoon. Meno oli nautinnollista ja sen verran lämmintä että ”nuoriso” otti etukannella aurinkoa. Loppumatkasta tehdessämme jiippiä osui skuuttiköysi pelastusrenkaaseen joka putosi mereen. Halusimme sen takaisin joten purje sukkaan ja moottori käyntiin, käännös takaisin ja Tommi koukkasi renkaan keksillä. Satama vastasi VHF kutsuumme ja satamamies viittoili laiturilla ja auttoi rantautumisessa. Oli hauska kuunnella italian kieltä (jota emme osaa) kun hän käsillä viittomalla ja pikaisella puheella yritti selvittää haluavansa köyden lenkkipään laittaessamme springiköyttä. Kun hetken päästä ymmärsimme, hän kuittasi hyväntuulisesti :”Fantastico, fantastico” . Valmistimme Arjan kanssa salaattitarjoilun sillä aikaa kun nuoret kävivät varaamassa hotellihuoneen. Illalla tutustuimme tähän italialaiseen kaupunkiin, jonka vanhankaupungin vanhin osa on kukkulan rinteellä satoine portaineen. Sen rakennukset ovat melko rapistuneita mutta asuttuja. Melkoinen vastakohta Monacon jälkeen. Alempi osa vanhasta kaupungista on hyväkuntoinen ja kaunis. Istahdimme vappuaaton kunniaksi yhteen pieneen ja viihtyisään baariin lasilliselle viiniä. Hyvästelimme Tiinan ja Marcuksen, jotka seuraavana päivänä lähtisivät kohti St Tropezia ja sieltä kotiin Tukholmaan.
 
 
 
 
 
 
©2021 tarina - Putteri (MMD Networks Oy)