Huhtikuu 2010 lokikirja

 

Kevään 2010 purjehduskausi on alkamassa!  Lensimme pääsiäislauantaina 3.4. keväiseen ja aurinkoiseen Ateenaan jossa yövyimme 2 yötä hotelli Astorissa.  Hotelli sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista Plakasta ja Akropolista.  Saimme huoneen 7. kerroksesta josta oli upea näkymä Akropolin kukkulalle.  Läheisen Mitropolin kirkon aukion Pääsiäisyön kynttiläkulkue ja messu oli mieliin painuva kokemus samoin käynti Akropolilla jonne pääsimme vasta maanantaiaamuna sen ollessa Pääsiäissunnuntaina suljettu.  Sieltä kiirehdimme klo 11.30 bussille jolla matkasimme mukavasti vuoristoisessa maisemassa 4 tuntia Peloponnesoksen niemimaan halki Kalamataan veneelle.  Tammikuussa kävimme viikon reissulla Kalamatassa asuen veneellä ja vuokra-autolla tutustuimme ympäristön kyliin, mm antiikin olympiakylään.  Tarina oli talven jäljiltä muuten hyvässä kunnossa, mutta päältäpäin ruskeana hiekkapölystä.  Lieneekö Saharan hiekkaa.  Aurinkoinen ja päivisin suorastaan helteinen (+24C, yöllä 10 astetta vähemmän, merivesi +17C) viikko on kulunut venettä pesten ja reput selässä ruokaostoksilla käydessä.  Olemme tavanneet ruotsalais-suomalaista pariskuntaa Tommya ja Riittaa ja keskustelleet saman laiturin muiden pitkänmatkan veneilijöiden kanssa.  Syksyllä näkemämme englantilainen pariskunta lähti kohti pohjoista Kreikan rannikkoa samoin englantilainen perhe kahden kouluikäisen pojan kanssa tekevät lähtöä.  Laituriimme oli tullut kanadalainen pariskunta Nauticat 525 (Big Sky) veneellään, jonka olivat ostaneet käytettynä ja hakeneet Suomesta muutama vuosi sitten.  He lähtivät tänään päivällä kohti Kreetaa, jonne meidänkin on tarkoitus lähteä huomenna sunnuntaina 11.4.  Ehdimme sinne hyvin joko suoraan tai muutamalla välisatamalla ennen kuin Heidi ja Casper tulevat perjantaina viikoksi veneelle.  Kevään purjehdusta emme ole kovin tarkkaan lyöneet lukkoon, koska välimatkat Kreikan saaristossa ovat lyhyitä.  Alustava suunnitelma on purjehtia Kreetalta Rhodoksen ja Kosin ja lukuisten pienempien saarien ja Turkin rannikon satamien kautta kesäsatamaamme Turkin Kusadasiin joka on Samoksen vieressä.  Lähtöämme on muutaman päivän viivästyttänyt jo syksyllä havaittu generaattorivika.  Ari on yrittänyt paikallistaa ja korjata vikaa jo kolmatta päivää.  Tänään kävi paikallinen moottorihuoltomies yrittämässä korjausta, mutta tuloksetta.  Hän oli huumorimiehiä eikä ottanut maksua vaikka Ari sanoi että käyhän se jo 5s sijasta 15s.  Kaveri lupasi hakea vaimon, pojan, anopin ja isoäidin niin ehkä saadaan sitten käymään muutama minuutti J.  Vika lienee elektroniikassa, vaikka osa jo vaihdettu.  Tulemme kyllä toimeen ilman generaattoria, mutta saarilla joissa sähköä ei ole tarjolla täytyy säästää sähköä eikä saunaa voi lämmittää, harmi.  Veneen tankit on täynnä löpöä, joka poikkeuksellisesti tankattiin tilaamastamme tankkiautosta, joka ajoi laiturille veneen viereen ja kunnostettu keulapurje on paikallaan.  Huomenna lähdemme merelle jos sää sen sallii! 

 

11-12.4                   Kalamata Marina – Hania, Kreeta, 12.45 (11.4)- 12.00 (12.4), 135 M, loki 9554, alussa S5, sitten SW/W4-7, illalla ja yöllä NW 4-9, aamulla N/NE4-5, päivällä aurinkoista (Matkareitti kartalla: paikkamerkintä 113)

 

Aamulla purettuamme ja pestyämme talven kiinnitysköydet kävimme satamapoliisin konttorissa ilmoittamassa lähdöstämme Kreetalle.  Koska säätiedotukset lupasivat alle 10 m/s pohjoisenpuoleista myötäistä tuulta, päätimme purjehtia suoraan Kreetalle, jossa olisimme arviolta seuraavana iltapäivänä.  Alkumatkasta tuuli oli kuitenkin täysin vastaista ja ajoimme hetken koneella kunnes tuuli kääntyi länteen.  Aurinkoisessa ja lämpimässä säässä nautiskelimme purjeilla ihaillen Peloponnesoksen niemen vuorimaisemia.  Auringon laskettua (klo 20) olimme saavuttaneet niemen kärjen.  Pimeys laskeutui ja alkoi kevään ensimmäinen yöpurjehduksemme.  Tässä vaiheessa huomasimme että tutka ei talven jäljiltä toiminut mutta onneksi AIS toimi sillä jouduimme juuri ylittämään Ateenaan menevän vilkkaan laivaväylän.  Purjehdimme Kitheran ja Antikitheran saarten länsipuolitse ja koko yön tuuli oli luoteesta lähes täysin myötäinen.  Ajoimme isopurje ylhäällä välillä moottorilla menoa auttaen.  Yö oli pimeä, kuuta ei näkynyt mutta taivas oli kirkas ja tähtinen.  Meno oli yöllä kylmää joten lämpökerrasto ja purjehdushaalarit oli vedettävä päälle. Merellä ei tuntunut olevan ketään, laivaväylän jälkeen emme nähneet yhtään paattia vaikka omalla ajovuorollakin kuinka tähystin pimeyteen.  Nukuimme molemmat vain muutaman tunnin ja yö tuntui kestävän ikuisuuden.  Auringon sarastaessa ja noustessa (klo 7) saavutimme Kreetan vuorisen ja karun kauniin länsipään.  Hanian kaupunginsatamassa vastattiin VHF-kutsuumme.  Satamassa oli vain 1 vierasvene, tapaamamme kanadalainen pariskunta Nauticat veneellään.  Ystävällinen satamamies auttoi rantautumisessa ja kertoi että vettä ja sähköä on tarjolla erillistä maksua vastaan (vesi ja sähkö kulutuksen mukaan).  Vierasvenepaikat ovat aivan kaupungin satama-altaan reunalla ja satamapoliisin konttori on muutaman metrin päässä veneestä.  Veneen keulan editse kulkee paljon ihmisiä, onhan Hania suomalaistenkin turistien suosima lomakohde.

13- 16.4         Hania, aurinkoista ja helteistä (ti-pe)

 

Vietimme Haniassa ja sen ympäristössä kaikkiaan 4 aurinkoista päivää.  Olin (Tarja) vieraillut täällä 15 vuotta sitten Teemun kanssa viikon Kreetan lomalla ja turismi näytti noilta ajoilta vain kasvaneen.  Tästä huolimatta kaupunki tuntui mukavalta, etenkin vanhankaupungin idylliset kujat ja kaunis satama, jossa veneemmekin oli aivan kaupungin sydämessä.  Varjopuolena oli sataman tavernojen ”sisäänheittäjät”, joihin emme matkanvarrella ole aiemmin törmänneet, ja veneen keulan edessä olevan yöklubin musiikkitarjonta, joka häiritsi nukkumista aamutunneille.  Kiikan vinkistä löysimme vanhasta kaupungista suomalaispariskunnan, Maijan ja Arton, ylläpitämän pienen kahvilaravintolan (Aksios, Theotokopoulou 30 Hania, www.kafeneioaksios.com), jossa kannattaa poiketa jos vierailee Haniassa.  Ruoka ja palvelu oli hyvää ja lämminhenkistä.  Ravintola järjestää myös yksilöllisiä retkiä Kreetan maaseudulle ja innostuimme varaamaan retken torstaiksi odotellessamme Heidin ja Casperin tuloa Kreetalle perjantaina.  Arton henkilöautolla ajoimme kolmistaan upeissa vuoristomaisemissa ja poikkesimme muutamassa kirkossa ja mm kreikkalaisen valtiomiehen Eleftherios Venizeloksen kotitalossa, joka 1900 -luvun alussa taisteli saaren Kreikkaan liittymisen puolesta.  Artolta saimme paljon tietoa Kreetan historiasta ja kulttuurista ja retken päätteeksi nautimme vuoristossa picnic lounaan luolakirkon edustalla.  Palatessamme retkeltä Heidi soitti ikävät uutiset Islannin tuolivuoren purkauksesta ja mahdollisesta lentojen peruutuksesta.  Perjantaiaamuna vahvistui että lennot oli peruttu viikonlopun yli ja he eivät pääsisi tulemaan mukaamme veneelle.  Voi harmi, olimme innolla odottaneet heitä ja etenkin Casper oli kuulemma pettynyt kun ei päässytkään matkalle ja ukin veneelle.  Pettyneitä olimme mekin, Ari oli suunnitellut kaikenlaista mukavaa tekemistä Casperin kanssa.  Olimme varanneet vuokra-auton perjantaiksi lentokentälle menoa varten, jolla sitten teimme ajelun Kreetan länsirannalle Falasarnaan ja idyllisten vuoristokylien kautta takaisin Haniaan.  Matkalla löysimme ja vierailimme upeassa luolakirkossa Agia Sofiassa.

 

17.4                              Hania - Rethymnon, Kreeta, 10.15-17.15, 28 M, loki 9582, W/NW 4-6, aurinkoista (Matkareitti kartalla: paikkamerkintä 114)

 

Mukava purjehduspäivä aurinkoisessa säässä.  Tuuli oli sopivasti sivumyötäinen ja tulimme koko matkan leppoisasti purjeilla.  Kiirettä ei ollut koska matka oli sen verran lyhyt.  Rethimnonin satamassa satamapoliisi vastasi VHF-kutsuumme ja neuvoi rantautumaan A-laituriin.  Ko. laiturissa oli vain joitakin pieniä moottoripaatteja ja outoja poijuja köysineen.  Kaikki muut purjeveneet näyttivät olevan toisessa laiturissa ja sieltä kanadalainen pariskunta viittoilikin meille vapaata paikkaa heidän Nauticatin vastapäätä. He olivat tulleet Haniasta edellisenä päivänä.  Rantauduimme heidän ja muutaman muun veneilijän avustuksella vapaalle moorings paikalle.  Laiturissa on useita pitkänmatkan veneilijöitä.  Vieressämme on mm saksalainen pariskunta purjeveneellään ja toisella puolella liettualainen purjevene.  Satamapoliisin konttori (port police, port authority) on melko pitkän matkan päässä ns. vanhan venetsialasen satama-altaan ja vanhankaupungin vieressä.  Kävellessämme sinne ilmoittautumaan jouduimme taasen väistelemään vanhassa satamassa vierivieressä olevien tavernojen ”sisäänheittäjiä”.  Selvisi että täälläkin satamapoliisi perii veneilijöiltä päivämaksun venepaikasta (n. 8 euroa) ja itse satama, joka on auki vain arkipäivinä, veloittaa sähköstä ja vedestä.

 

 

18-21.4                   Rethymnon (su-ke), aurinkoista, lämmintä ja kovaa tuulta, ti aamuna sadetta

 

Vierailimme sunnuntaina Rhetymnonin kaupunginrannassa olevassa vanhassa linnoituksessa ja tutustuimme vanhankaupungin kujiin.  Kaupunki näytti ihan mukavalle mutta Hania oli meistä kuitenkin viehättävämpi.  Illalla vierailimme kanadalaisen pariskunnan Conin ja Barbin ”Big Sky” veneessä drinkillä.  He jatkavat myös matkaa samaan suuntaan eli itään mutta aikovat viettää useampia päiviä Rhetymnonissa ja vuokrata auton.  Näin kävi myös meille sillä maanantaina alkoi tuulla kovaa ja säätiedotukset lupasivat Force 7 ja jopa 8 tuulta (14-21 m/s) useammaksi päiväksi.  Tiistaiaamuna satoi ensimmäisen kerran kevään reissullamme vettä mutta onneksi sää kirkastui iltapäiväksi.  Kauppareissulla löysimme sähköliikkeen, josta Ari sai ostettua generaattoriin tarvittavan kondensaattorin rikkimenneen tilalle.  Illalla Ari vaihtoi varaosan ja genis lähti vihdoin iloisesti käyntiin.  Keskiviikkona vuokrasimme pienen auton jolla hurisuttelimme upeaa vuoristoista rannalla kulkevaa moottoritietä pitkin Irakleonin vieressä oleville Knossoksen palatsin raunioille.  Knossoksen ja koko minolaisen maailman löytäjä ja henkiin herättäjä sir Arthur Evans omisti vuodesta 1900 vuoteen 1940 kaiken aikansa tälle suurtyölle, palatsin kaivauksille ja entistämiselle.  Knossos freskoineen ja raunioineen oli kyllä vaikuttava mutta Pompei Napolin lahdella oli tehnyt meihin huomattavasti suuremman vaikutuksen.  Tosin pintapuolinen vertailu ei ole edes oikeutettua onhan Knossoksen rauniot huomattavasti vanhemmalta ajalta eli osin 4000 vuoden takaa kun taas Pompei hautautui tuhkaan ja mutaan lähes 2000 vuotta sitten.  Täältä ajoimme Kreetan etelärannikon tuntumaan Gortinaan ja Festokseen.  Gortinan roomalaisaikaiset raunioiot jäivät etsimättä mutta poikkesimme vanhassa ja kauniissa kirkossa.  Festoksen minolaispalatsin rauniot sijaitsevat kauniilla paikalla, raunioilta näkyy merelle sekä kauas Messaran ylängölle jota oliivipuut ja viinitarhat täplittävät.  Palatsin raunioita ja maisemia ihailimme vieressä olevasta kahviosta koska sisäänpääsy oli juuri sulkeutumassa.  Takaisin Rethymnoniin ajoimme lukuisten kauniiden vuoristokylien kautta pysähtyen muutamassa ihailemaan maisemia ja kylän idylliä.    

 

22.4                              Rethymnon – Dhian saari, 10.30-16.30, 35 M, loki 9617, NW 3-4, aurinkoista  (Matkareitti kartalla: paikkamerkintä 115)

 

Yöllä tuuli oli heikentynyt ja pääsimme jatkamaan matkaa.  Aamulla piti vielä käydä ilmoittamassa lähdöstä satamapoliisin konttorissa ja tankkasimme veneen vesitankit täyteen vettä.  Olimme päättäneet purjehtia Iraklionin edustalla (noin 10 km) olevalle Dhian saarelle ja jäädä suojaisaan lahteen ankkuriin ja jättää Kreetan suurimman kaupungin Iraklionin väliin.  ”Big Sky” teki myös lähtöä, hekin olivat tulossa saarelle.  Alkumatkasta ajoimme vierekkäin ja otimme toistemme veneistä ajokuvia.  Kovatuulisten päivien jälkeen tuuli oli nyt liiankin heikkoa mutta loppumatkasta tuuli vähän nousi ja nautiskeltiin purjeilla.  Lähestyimme Dhian kalliosaarta jonne ”Big Sky” ennätti vähän ennen meitä ja pujahti kolmanteen suojaisimpaan lahteen jonne mekin olimme kertoneet menevämme.  Saapuessamme he olivat jo ankkuroituneet lahden perälle ja ankkuroiduimme heidän etupuolelle keskelle kapeaa lahdenpoukamaa noin 10 m syvyyteen.  Lahti oli niin pieni että useampaa venettä ei olisi mahtunut.  Maisemat olivat mahtavat, molemmin puolin lahtea nousi jyrkät kalliot ja lahden perällä oli pieni hiekkaranta ja kallioluola jonka edustalle oli kyhätty laatikoista pöytä, tuoleja ja iso risti.  Arto oli meille kertonut että Kreetalla luolissa asuu paljon asunnottomia ihmisiä mutta illan aikana siellä ei näkynyt liikettä eikä valoa.  Dhian saari (6x3km) näytti olevan lähes autio muutamaa länsipäässä ohittamaamme rakennusta lukuun ottamatta.  Saari oli vuorinen ja pelkkää kalliota varpuineen, ei puita.  Muita veneilijöitäkään ei näyttänyt olevan saarella.  Ennen auringonlaskua kävimme jollalla soutelemassa ja ottamassa muutamia kuvia samalla kun sauna lämpeni.  Hieno juttu että genis on taas kunnossa!  Saunasta oli ihana pulahtaa uimaan ensimmäisen kerran kevään reissulla, virkistävää vesi oli +18C.  Auringon laskettua ja hämärän tultua Irakleonin valot tuikkivat kallioiden välistä lahden suulta.  Yöllä tuuli oli heikkoa ja ankkuri piti hyvin.                 

 

  

23.4                              Dhian saari – Agios Nikolaos, Kreeta, 9.00-16.30, 39 M, loki 9656, ensin NE3-4, päivällä E5-8, lopuksi NE3, aurinkoista mutta aamupäivällä utua  (Matkareitti kartalla: paikkamerkintä 116)

 

Nautittuamme aamukahvit päätimme lähteä jatkamaan matkaa kohti Agios Nikolaosta tai vähän sitä ennen olevien Sninalongan saarien ja niiden takana olevan rannikon välistä ankkurilahtea jota saksalainen pariskunta oli meille edellisessä satamassa kehunut.  Big Sky nosti ankkurin vähän ennen meitä ja Ari kertoi suunnitelmistamme heidän ohittaessa Tarinan.  Alkumatkasta ihailimme Dhian saaren vuorimaisemia.  Tuuli oli heikkoa, ilma utuinen ja meri tasainen.  Ajoimme koneella kohti kaukana (lähes 30M) siintävää Kreetan rannikon niemeä josta rannikko kääntyy etelään kohti Agios Nikolaosta.  Big Sky ajoi meidän edellä lähempänä rannikkoa muutaman mailin päässä.  Silloin pitkästä aikaa näimme jonkin matkan päässä vierellämme loisketta, delfiineitä! Välimerellä olemme nähneet näitä veitikoita vain muutaman kerran aikaisemmin.  Niitä oli vain 2, mutta ne tulivat leikittelemään Tarinan kanssa uiden keulan edessä ja välillä sukeltaen kölin ali toiselle puolelle ennen kuin jatkoivat matkaansa omille teilleen.  Aamupäivällä tuuli nousi ja kääntyi vastaisemmaksi.  Purjehdimme reippaassa tuulessa useita tunteja mukavaa vauhtia ottaen muutaman kryssin kohti niemenkärkeä.  Matkalla meitä vastaan tuli suomalainen purjevene ”Sagita”, jolle vilkutimme tervehdykset.  Se oli vasta toinen suomalainen vene, jonka olemme Välimerellä nähneet.  Päätimme mennä suoraan Agios Nikolaukseen ja jättää Spinalongan lahden väliin.  Niemenkärjessä tuuli heikkeni ja aurinko lämmitti mukavasti.  Satama vastasi VFH kutsuumme ja ystävälliset satamamiehet tulivat laiturille auttamaan rantautumisessa.  Satama on ns. palvelusatama, ensimmäinen Kreetalla, mutta konttori aukeaisi vasta viikonlopun jälkeen maanantaina, jolloin meillä olikin tarkoitus vasta jatkaa matkaa.  Big Sky:ta ei näkynyt, olivatkohan menneet Spinalongan lahdelle?               

 

24-25.4                   Agios Nikolaos (la-su), aurinkoista ja tuulista

 

Lauantaina tutustuimme turistien suosimaan kauniiseen ja siistiin kaupunkiin.  Ns. syvän järven (67m), entisen tulivuoren kraaterin, ympärillä on paljon ruokatavernoja ja näkymä viereiseltä kalliotöyräältä kaupungin yli merelle on kaunis.  Agios Nikolaos = Pyhä Nikolaos, joka on ortodoksiuskonnossa merenkulkijoiden pyhimys, siksi meilläkin on Tarinassa Arin vanhasta Valamon luostarista ostama Nikolaos ikoni seinällä.  Palatessamme iltapäivällä veneelle oli Big Sky tullut viereemme.  He olivat olleet Spinalongan lahdella edellisen yön ankkurissa ja odotelleet meitä sinne.  Lahti oli ollut hieno ja suojainen ankkuroitumiseen.  Istuimme yhdessä iltaa Tarinassa vaihtaen purjehduskokemuksia ja jatkosuunnitelmia.  Sunnuntaina vuokrasimme taas pienen auton ja teimme lenkin ensin pohjoiseen vuoristokyliin, jossa kävimme mm hiljaisessa, pienessä ja kauniissa luostarissa.  Sieltä ajoimme Kritsan kautta vuorien yli Kreetan etelärannikolle Ierapetraan.  Täällä olin ollut ensimmäisellä etelänlomallani 23 vuotta sitten Teemun ja Keken kanssa ja halusin nähdä kaupungin uudestaan.  Kaupunki on aivan uimarannan vieressä, mutta nyt valitsisin Kreetan lomakohteista mieluummin Hanian tai Agios Nikolaoksen.  

  

26.4                              Agios Nikolaos – Sitia, Kreeta, 11.00-16.30, 21 M, loki 9677, N3-5, aurinkoista  (Matkareitti kartalla: paikkamerkintä 117)

 

Kävimme aamulla Marina konttorissa maksamassa satamamaksun ja satamapoliisilla ilmoittamassa lähdöstä ja hakemassa tullessa jättämämme paperit (”transit log”).  Satamapoliisin konttorissa oli paljon väkeä ja papereitamme ”pyöriteltiin” tiskiltä toiselle tehottomasti.  Paperimme olivat kyllä ok ja hyvästeltyämme Big Skyn väen lähdimme kohti Sitiaa.  Päiväksi oli luvattu heikkoa tuulta, mutta seuraaviksi taas kovaa ja halusimme edetä ainakin Kreetan itäpäähän Sitiaan ennen sitä.  Oli leppoisa purjehduspäivä aurinkoisessa ja lämpimässä säässä.  Satamapoliisi vastasi VHF kutsuumme ja neuvoi etsimään vapaan paikan.  Tässä kaupunginsatamassa on tosi vähän tilaa vierasveneille.  Kalapaatit ja paikallisten veneet täyttävät satama-altaan reunat, onneksi kuitenkin mahduimme kylkikiinnitykseen ainoan muun vierasveneen taakse aallonmurtajan päähän.  Muuten hyvä paikka mutta vesi- ja sähköpiste oli lähes 100 m päässä.  Täällä satamapoliisin konttorissa oli vain yksi kaveri, ei paperinpyöritystä, ja hän pyysi ottamaan VHF:llä yhteyttä jos tarvitsemme sähköä ja vettä niin yrittää järjestää meille paikan sisempänä satamaa.  Liekö ystävällisyyteen vaikuttanut se, että hän oli metallimusiikkifani, ja kertoi ainoan kerran äänestäneensä Euroviisuissa kun Lordi voitti!  

 

27-29.4                   Sitia (ti-to), kovaa tuulta, ke pilvistä ja viileää muutoin aurinkoista

 

Olemme joutuneet odottamaan 3 päivää kovan tuulen heikkenemistä ennen matkan jatkamista.  Säätiedotukset ovat luvanneet Force 7 (14-17 m/s) jopa Force 8 (17-21 m/s) tuulia Karpathoksen merelle, jossa tarkoituksenamme on pysähtyä Kasoksen ja Karpathoksen saarilla ennen Rodosta.  Rodokselta matkamme jatkuu Turkin rannikolle, jossa meidän olisi oltava noin viikon kuluttua vastaanottamassa Katia ja Mikkoa.  He lentävät ke 5.5. Dalamanin kentälle vajaaksi viikoksi matkaamme.  Itse Sitian kaupunki on ihan miellyttävä.  Satama-altaan reunalla kasvaa palmurivi, rantakadulla on paljon tavernoja ja kaupungissa on jonkin verran turismia.  Päivät ovat kuluneet ruokakauppareissuilla ja kävellen vanhan kaupungin kujilla.  Emme ole vaihtaneet venepaikkaa, koska tuulen kannalta on hyvä ja turvallinen, joten joudumme käyttämään päivittäin generaattoria ja säästämään vettä.  Ari vaihtoi genikseen myös öljyt.  Iltaisin olemme käyneet rantakadun nettikahvilassa katsomassa seuraavan päivän sääennusteet (Navtexista tulee vasta yöllä tai aamulla).  Vihdoin perjantaiksi meteogr lupaa vain Force 5-6 (8-14 m/s) lännenpuoleista myötätuulta ja windguru ja weatherproof vielä vähemmän. 

Aiomme lähteä huomisaamuna(30.4), herätä klo 5 ja lähtö klo 6 kohti Karpathosta (65M).  Kasoksen pieni, viehättäväksi ja aidoksi kuvattu saari pitää jättää aikapulan vuoksi väliin.  Jos emme saa Karpathoksen Pigadian satamasta turvallista paikkaa, jatkamme yön yli Rodokselle joko Lindokseen tai suoraan pääkaupunkiin Rodokseen.  Hyvää Vappua uskollisille lukijoille:)!

 

 

30.4                              Sitia, Kreeta – Pigadia, Karpathos saari, 6.20-16.40, 66 M, loki 9743, NW 11-14 loppumatkasta puuskissa max. 18, aurinkoista mutta tuulessa viileää (Matkareitti kartalla: paikkamerkintä 118)

 

Herätys oli klo 5 ja Ari lähti saman tien satamapoliisin konttoriin ilmoittamaan lähdöstämme ja hakemaan paperimme.  Sillä aikaa tarkastin (Tarja) vielä Navtexin sääennusteen joka edelleen lupasi Karpathoksen merelle NW Force 5-6 (8-14 m/s), keitin kahvit ja tarkastin että kaikki ikkunaluukut ja läpiviennit on kiinni.  Juodessamme aamukahveja klo 6 alkoi valjeta ja pari onkimiestä onki jo aallonmurtajalla.  Köydet irti ja merelle.  Sitian länsipuolella oleva niemenkärki suojasi vielä hetken ja nostimme purjeet.  Tuuli reippaasti ja maininki oli melkoista monen päivän kovan tuulen jälkeen, mutta menoamme se ei haitannut, päinvastoin.  Purjehdimme Kreetan itäkärkeen sivutuulessa ja sieltä itään Kasoksen saaren eteläpuolelle sivumyötäisessä upeaa 7-8 solmun vauhtia, isopurje täysin auki ja keula hieman reivattuna.  Aallokkoa mukaillakseen Ari halusi purjehtia käsiohjauksella ja autopilotti lepäsi koko matkan.  Olin välillä ruorissa itsekin mutta vaati kyllä aikalailla voimaa.  Aurinko paistoi, mutta tuulessa oli kylmää ja purjehdushaalari lämmitti mukavasti.  Yksi laiva tuli meitä vastaan, muita kulkijoita ei juuri näkynyt.  Ohitimme iltapäivällä Kasoksen saaren eteläkärjen.  Satamakirjassa (Nicholas D. Elias) varoiteltiin sekä Kasoksen että Karpathoksen saarten kohdalla meltemillä (kovalla NW tuulella) kovista puuskista saarten itäpuolella, jolloin tuuli virtaa kovalla vauhdilla alas vuorilta.  Ohitimme Kasoksen sen verran kaukaa (kärjessäkin yli 3M), että puuskia ei ollut, päinvastoin tuuli vähän helpotti.  Sen sijaan lähestyessämme Pigadian satamaa, joka on Karpathoksen saaren itäpuolella noin 8 M saaren eteläkärjestä, saimme kokea näitä puuskia, joissa tuuli puhalsi 16-18 m/s.  Parin puuskan jälkeen päätimme laskea purjeet ja viimeinen vajaa tunti ajettiin koneella.  Pigadiassa on kaupunginsataman lisäksi vieressä uusi pinehkö huvivenesatama-allas ja saimme VHF yhteydellä satamapoliisilta luvan rantautua uuteen huvivenesatamaan jos löydämme sieltä vapaan paikan.  Uuden satama-altaan reunat olivat täynnä pieniä avoveneitä, kalapaatteja ja muutamia paikallisten suurempia veneitä.  Aallonmurtajan päässä oli sen verran tilaa että mahtuisimme siihen kylkikiinnitykseen.  Ari varmisti vielä VHF:llä satamapoliisilta, joka lupasi rantautua ko paikalle pariksi päiväksi, vaikka paikka oli normaalisti poliisiveneen käytössä.  Tuuli aallonmurtajan takaa sivulta ja Arin ajettua keulan laiturin lähelle loikkasin laiturille keulaköyden kanssa, köysi äkkiä paalulle kiinni ja ottamaan vastaan peräköyttä.  Vinssiä apuna käyttäen saatiin Tarina mukavasti laiturin viereen.  Kävelimme kaupunginsataman vieressä olevaan satamapoliisin konttoriin ilmoittautumaan.  Täälläkin oli paikalla vain yksi kaveri joka oli vastannut VHF kutsuihimme.  Hän pyysi ystävällisesti ottamaan yhteyttä jos laiturin sähkötolpan kanssa on ongelmia.  Pigadian kaupunki näytti ilta-auringon paisteessa todella mukavalta.  Pienessä kaupunginsatamassa oli tullessamme 1 purjevene ja toinen yritti juuri rantautua.  Tuuli tuli vasten rantaa ja ankkuri ei tuntunut pitävän.  Kävipä meillä hyvä tuuri.  Juhlistimme Vappu aattoa puhaltamalla veneellä pari ilmapalloa koristeeksi ja söimme matkalle tekemäni pastasalaatin kera lasillisen retsinaa.  Klo 21 vaivuimme väsyneinä ansaittuun uneen.      

 

  

©2021 tarina - Putteri (MMD Networks Oy)