Lokikirja 2012 huhtikuu

1-4.4              Mesolongion, alkuviikko aurinkoista +25C, sitten tuulista ja epävakaista (su-ke)

Kevään purjehdukselle lähtö tapahtui sekavissa merkeissä.  Arin äiti, ”mummi”, joutui kiireelliseen leikkaukseen lähtöä edeltävänä päivänä.  Aluksi tilanne näytti paremmalle ja päätimme lähteä laittamaan veneen veteen.  Ensimmäisen lennon myöhästymisen vuoksi jouduttiin yöpymään Mynchenissä ja lentämään sunnuntaiaamuna Prevezan sijasta Ateenaan.  Taksimatkalla Mesolongiin saimme suruviestin, mummi ei selvinnyt leikkauksesta.  Murheellisena ja häntä muistellen olemme laittaneet venettä lähtökuntoon.  Mummin pari viikkoa sitten kutomat sukat lämmittävät yöllä jalassa, kuten olin hänelle ehtinyt kertoa.  Kiitoskorttia ja kuvaa sukista veneellä en ennättänyt hänelle lähettää.  Arin villasukkien neulonta jäi mummilta kesken.  Sunnuntaista maanantaihin nukuimme Tarinassa pukkien päällä.  Vene saatiin veteen sovitusti maanantaiaamuna ja alkuviikko on mennyt veneen pesussa, purjeen laitossa ja lähtövalmisteluissa.  Mummin hautajaiset ovat vasta kuun lopulla, joten lähdemme nyt matkaan.  Tarinan kokka on käännetty paluumatkalle, joten kevään ja alkukesän aikana purjehditaan kotiin Espooseen.  Hyvillä mielin, joskin haikeana, jätetään taakse Turkin ja Kreikan rannikko ja saaret.  Yksin Kreikassa vierailimme peräti 47 viehättävällä saarella.  Kevään matkareitti kulkee Kreikan länsirannikolta Italian saappaan korkoon, josta jatketaan Kroatian rannikolle ja kohti Pohjois-Italiaa.  Vierailtuamme Venetsiassa purjehditaan Slovenian Koperiin.  Tarina kulkee rekalla ”kannaksen” yli Itämerelle Kielin lähelle Laboeen, josta sitten purjehditaan kotiin.

5.4                 Mesolongion – Lefkas, Nidri (ankkurissa)

                      7.45 -16.10, 51 M, loki 12448

                      NE 2-12, puolipilvistä ja sadekuuroja 19C, merivesi 16C

                      Paikkamerkintä kartalla: 216

 

                      Säätiedotus lupasi tälle päivälle navakkaa tuulta, mutta herätessämme oli täysin    tyyntä ja lähtö satamasta oli helppoa.  Vasta ajaessamme Mesolongionin matalan     suistoalueen läpi, jossa Korintin ja Patran lahti avautuu Joonian merelle, alkoi tuulla. 

                      Kreikan länsirannikon saaret tulivat meille tutuksi jo tullessamme 2,5 vuotta sitten                       Tarinalla Kreikkaan.  Ainoastaan Kefalonia jäi suuremmista saarista silloin käymättä.                        Päätimme jättää sen nytkin väliin, koska aikataulua on kiristettävä, että ehdimme ennen huhtikuun loppua Splitin lähellä olevaan Agana Marinaan, josta lennämme        välillä kotiin ja mummin hautajaisiin.  Purjehdimme puolipilvisessä säässä ja      vastatuulessa länsirannikkoa luoteeseen kohti tuttua Lefkasin saarta.  Matkalla        ihailimme Meganiisin saaren kallioluolia ja ankkurilahtemme suulla olevaa vehreää                       Onassiksen suvun Skorpios saarta.  Sadekuuron siivittämänä ajoimme suojaisaan, vuorten ympäröimään ja suureen laguuniin (3 km pitkä), jossa yövyimme myös                    tulomatkalla.  Lahden rannoilla oli useita kuivatelakoita, joissa oli satoja purjeveneitä                  vielä pukkien päällä.  Ilta kului soutamatta rannalle, ihaillen maisemia ja saunoen.          Generaattori hyrisee syksyn korjausten jälkeen tasaisesti ja sauna lämpeni.  Jääkontti                       jäi vielä heittämättä vaikka merivesi on jo 16C.         

 

6.4                 Lefkas, Nidri – Paxoi, Gaios                

                      9.20 – 18.15, 48 M, loki 12496

                      SW 5-8, aurinkoista 21C

                      Paikkamerkintä kartalla: 217

                      Aamu Nidrin lahdella oli peilityyni ja aurinkoinen, vain ympäröivien vuorien päällä                    roikkui usvamaisia hattarapilviä.  Tänään purjehdimme tulomatkalta tuttua reittiä              vastakkaiseen suuntaan kohti Lefkasin kanavaa (lähes 6 km pitkä), joka on ruopattu                       saaren pohjoispään ja mantereen väliseen suistoon.  Tiesimme, että sen pohjoispäässä                   on nostosilta, joka satamakirjan mukaan avataan päivällä tasatunnein. Ohitettuamme                      kanavan varrella olevan Lefkasin kaupungin ja Marinan, saavuimme ainoana veneenä         sillalle vähän ennen klo 12.  Aiemmin käytössä ollut 9 m pitkä nostosilta oli pystyssä                  ja sen takana oli poikittain kanavassa autolautta, jonka läpi autot ajoivat.    Huolestuneina huhuilimme VHF:llä siltaa, sillä Lefkasin saaren kierto olisi 40 M ja         veisi meiltä päivän. Onneksi lautta lähti kääntymään kanavan reunaan jättäen kapean                     väylän.  Yksi purjevene oli tulossa vastaan ja se sujahti lautan takaa ensin kapeasta                       välistä ja ohitsemme.  Merellä oli upea purjehdussää, joten päätimme jättää läheisen                       mantereella olevan Prevezan kaupungin väliin ja suunnata tutulle Paxoin saarelle   yöksi.  Matkalta soitimme Cassulle synttärionnittelut, onnea 7 v!  Merellä ei vielä ole                       ruuhkaa, näimme iltapäivällä vain muutaman purjeveneen.  Samoin Paxoin saaren            Gaioksen kaupunginsatamassa on paikallisten ja kalapaattien lisäksi vain    puolenkymmentä matkavenettä.  Vieressämme oleva ranskalainen pariskunta purjehti                 tänne suoraan Italian St Maria Leucasta.  Ennätimme ennen auringonlaskua                    ihailemaan tuttua pientä kaupunkia tai kylää kujineen ja kävimme tavernassa                      syömässä.  Suomessa on nyt pitkäperjantai, mutta Kreikassa ortodoksit juhlivat              Pääsiäistä vasta viikon päästä jolloin ollaan jo Italiassa.                 

 

7.4                 Paxoi, Gaios – Korfu, Gouvia Marina

                      9.10 – 16.30, 35 M, loki 12531

                      S 4-6, puolipilvistä ja sadekuuroja 22C

                      Paikkamerkintä kartalla: 218

 

Aamupäivän pari ensimmäistä tuntia Paxoilta Korfun saaren eteläkärkeen purjehdittiin leppeässä myötätuulessa ja auringonpaisteessa.  Korfun kaupunki on 55 km pitkän saaren keskivälissä, mantereenpuoleisella sivulla.  Iltapäivä meni purjehtiessa saaren sivua pilvistyvässä säässä ja saimme muutaman sadekuuron niskaan.  Vähän ennen Korfun kaupunkia ohitti Costa Fortuna risteilyalus meidät ja suuntasi satamaan.  Me emme halunneet kaupunginsatamaan vaan päätimme mennä 4 M (7 km) päässä olevaan tuttuun palvelusatamaan, Gouvia Marinaan.  Ajoimme satamassa ensin huoltoasemalle, josta saimme tankattua dieseliä ennen Italiaan lähtöä.  Suuressa satamassa on paljon vuokraveneitä, joita kunnostetaan parhaillaan sesonkia varten.  Huominen päivä vietetään Korfulla ja katsotaan säätiedotuksia Italiaan purjehdusta varten.      

                     

 

8-9.4              Korfu ja Gouvia Marina, epävakaista ja ukkoskuuroja, ma vain 14C (su-ma)

 

Sunnuntaiaamuna ripotteli vettä, mutta lähdimme silti käymään Korfun kaupungissa bussilla.  Siellä oli kaduilla paljon porukkaa sateenvarjoineen, koska Korfun maakuntien kulkueet torvisoittokuntineen esiintyivät.  Soittajat pakenivat välillä talojen räystäiden ja katosten alle sateelta suojaan.  Kävimme lämmittelemässä kahviossa ja kiertelimme kujien turistikaupoissa etsimässä oliivipuisia kynttilälyhtyjä, samanlaisia kuin olimme ostaneet edellisellä reissullamme.  Niitä ei löytynyt ja ostin vain muutaman simpukan kokoelmiini.  Kujalla olevan ortodoksikirkon edustalla ihmiset sytyttivät kynttilöitä ja Ari laittoi kynttilän palamaan äidilleen.  Palatessamme veneelle sateli edelleen vettä.  Netin säätiedotukset lupasivat maanantaille kovaa pohjoistuulta eteläiselle Adrianmerelle Italian saappaankärkeen ja mietonevaa tiistaille.  Matka Italian Otrantoon olisi noin 85 M ja yksi vaihtoehto olisi yöpyä matkalla Korfun pohjoispuolella olevalla pienellä Erikoussan saarella ankkurissa.   Päädyimme toistaiseksi vaihtoehtoon, että lähdemme tiistaina aikaisin aamulla (klo 5) ja purjehdimme suoraan Otrantoon ollen siellä ennen pimeän tuloa.  Ari huomasi, että Tarinan konehuoneen katosta tippui vettä.  Minun kirjoitellessa lokikirjaa, meni häneltä useita tunteja vian paikallistamiseen.  Kuumavesiputken liitos vuoti ja Ari joutui purkamaan osan salongin sohvaryhmän alla olevista rakenteista, että pääsi korjaamaan vian.  Eilen illalla viereemme rantautui purjevene, englantilainen pariskunta joilla 10-12 v tyttö ja poika.  He olivat purjehtineet 4 vrk suoraan Roomasta Korfulle, välillä oli kuulemma tuullut 9 boforia (21-24 m/s), eipä käynyt kateeksi.  Tänään maanantaina täällä on kaupat auki ja käymme vielä viimeisen kerran ostamassa varastoon Kreikan herkkuja ja käydään Satamapoliisin konttorissa kirjautumassa ulos Kreikan vesiltä (ei onnistunut satamassa, joten jätettiin väliin).

 

10.4               Korfu, Gouvia Marina – Otranto, ITALIA

5.10 – 17.00 (Kreikan aikaa), 86 M, loki 12617

NE 8-16, aurinkoista ja tuulessa viileää 17C

Paikkamerkintä kartalla: 219

 

Säätiedotukset (Navtex, Weatherproof, Windguru) lupasivat Korfun ja Italian väliselle merialueelle (Pohjoinen Joonianmeri, Eteläinen Adrianmeri) heikkenevää, mutta aamulle vielä max 7 boforin tuulta (14-17 m/s ).  Lähtiessämme pikaisten aamukahvien jälkeen pimeästä satamasta tuuli miedosti ja meri oli tasainen.  Aamun ensimmäiset tunnit suuntasimme pohjoiseen Korfun saaren ja mantereen väliseen salmeen, jossa oli varottava ajamasta Albanian aluevesille.  Korfun pohjoispäässä kääntäessämme kokan luoteeseen kohti Italian saappaankorkoa, nousi arinko ja aallokko sekä tuuli alkoivat pikkuhiljaa kasvaa.  Ohitettuamme reilun tunnin kuluttua matkalla olevat ainoat saaret, Erikoussan ja Othonin, alkoi sitten todellinen mylläkkä.  Tuuli oli sivuvastainen 14-16 m/s, puuskissa 18 m/s ja aallokko suurta.  Vene keinui ryskien ja sukelsi aaltoon, niin että vedet loiskuivat tämän tästä sprayhoodin yli istuinkaukaloon kastellen ruorissa olevan.  Hetken jo mietimme jäämmekö Erikoussan saaren eteläpäähän ankkuriin odottamaan tuulen heikentymistä, mutta päätimme jatkaa.  Meno oli aurinkoisessa säässä valjaat päällä ihan turvallista, mutta epämukavaa ja märkää.  Sisällä salongissa pöytälaatikon lukko petti ja se mätkähti lattialle.  Oviluukusta loiskahti vettä sisään, joten se oli pidettävä kiinni.  Muita vahinkoja ei tapahtunut.  Mietin purjehduksen ihanuutta seisoessani välillä sisällä kuivattelemassa ja pitäen molemmin käsin kiinni seinistä ja kahvoista etten kaatuisi.  Tätä menoa jatkui 6-7 tuntia ja ensimmäistä kertaa meinasi merisairaus yllättää minut, mutta onneksi ei sittenkään.  Tuuli heikkeni 10 m/s vasta Italian rannikon siintäessä horisontissa ja aallokko vähän tasaantui.  Merellä näimme koko päivän aikana vain pari laivaa kaukaa.  Italian saappaankoron satamat ovat pääsääntöisesti kaupunginsatamia, joissa vierasveneille on rajoitetusti paikkoja.  Jännäsimme saisimmeko Otranton satamasta paikan ja laskimme, että seuraavaan satamaan Brindisiin olisi yli 40 M matka ja olisimme siellä vasta myöhään yöllä.  Onneksi paikka löytyi ja paikallisen venekerhon kaveri auttoi rantautumaan toisen vierasveneen (kroatialaisen) viereen.  Sähköä ja vettä ei saatu, mutta oltiin tyytyväisiä turvallisesta satamapaikasta (maksu 25 euroa/vrk).  Ari kävi ilmoittamassa satamaviranomaisten konttorissa maahantulosta (ei maksuja), seuraavissa satamissa ei Italiassa tarvitse ilmoittautua.  Pitkän meripäivän jälkeen maistui matkalle varattu ruoka, joka jäi mylläkässä syömättä.  Ennen auringonlaskua ennätimme kävellä, viimeisillä voimilla, vieressä olevaan muurien ympäröimään vanhaan kaupunkiin.  Se oli viehättävä paikka kujineen ja turistimyymälöineen.  Nyt oltiin Italiassa, sen huomasi hivenen erilaisista rakennuksista, italialaisesta puheensorinasta ja italiattarien pukeutumisesta.              

 

11.4               Otranto – Brindisi, Lega Navale Yacht Club

8.30 – 15.50, 47 M, loki 12664

SE 10-18, pilvistä ja iltapäivällä sadekuuroja 15C

Paikkamerkintä kartalla: 220

 

Hyvin nukutun yön jälkeen lähdimme merelle ja Italian rannikkoa luoteeseen kohti seuraavaa etappiamme Brindisin kaupunkia.  Sää oli pilvinen ja viileä, mutta onneksemme tuuli oli vaihtanut suuntaa ja oli meille lähes täysin myötäinen.  Meno oli makeaa reippaassa 10 m/s tuulessa.  Aallokon ja mainingin ollessa pientä kiisimme keinahtelematta7-8 solmun nopeudella täysillä purjeilla.  Kyllä purjehdus on ihanaa!  Puolimatkassa tuuli nousi ja aallokko alkoi taas kasvaa.  Puuskassa tuulen käydessä 20 m/s maltoimme laskea ison, loppumatka kovassa tuulessa ja sateissa säässä purjehdittiin silti vauhdikkaasti.  Saapuessamme Brindisin suureen satamaan (ensimmäinen satama-allas laivoille 2x2 km) tuuli edelleen 7 boforia (14-17 m/s).  Olimme ajatelleet mennä siellä olevaan palvelusatamaan Brindisi Marinaan, mutta se oli avoin etelätuulelle, eikä rantautuminen sinne tässä tuulessa miellyttänyt.  Satamakirjan mukaan paikallisella pursiseuralla Lega Navale Yacht Clubilla saattaisi olla vapaita paikkoja syvemmällä satamalahden kapeassa osassa, aivan kaupungin sydämessä.  Pursiseuran kaveri vastasi VHF-kutsuumme ja tuli viittoilemaan laiturille.  Rantautuminen onnistui, joskin oli haasteellista.  Ensimmäinen yritys oli reunapaikkaan ja onnistuin saamaan hänen viereisestä veneestä ojentaman mooringsköyden ja viemään Arille, mutta köysi olikin poikki.  Viistosti sivulta tulevassa kovassa tuulessa oli mahdotonta pitää Tarinaa käsin toisen veneen vieressä kaverin etsiessä laiturilta uutta ehjää mooringsköyttä, jota ei edes löytynyt.  Toinen yritys kahden veneen väliin ja kunnolliseen mooringsiin onnistui hyvin.  Nyt taas muistin mikä tässä purjehduksessa myös viehättää; rankan purjehduspäivän jälkeen on ihana riisua märät haalarit ja todeta, että hyvin meni ja ollaan turvallisessa satamassa.  Mukava oli myös seurata kajuutan ikkunasta paikallisen pursiseuran italiaa puhuvia kavereita ja Aria, jotka laiturilla keskustelivat käsillä viittoen.  Kaverit kun olivat niin kiinnostuneita veneemme yksityiskohdista (keulaportaista, ankkurista jne.), että ottivat innoissaan niistä kuvia.

 

12.4               Brindisi ja Lega Navale YC, aurinkoista 20C

 

Vietimme aurinkoisen päivän Brindisissä.  Tarina oli Korfulta tulon jälkeen aivan suolan peitossa, ja kun vettä oli tarjolla, pesimme ensitöiksemme aamulla veneen.  Brindisin vanhakaupunki on pursiseuran laitureiden vastapäätä lahden toisella puolella.  Pienen kävelymatkan päästä pääsimme sinne kätevästi lautalla.  Kaupungin vanha osa oli tyypillinen kujineen ja kirkkoineen.  Poikkesimme museoidussa kirkossa ihailemassa 1400-luvulta säilyneitä seinämaalauksia ja kävelimme katsomassa kaupungin esitteen mainostamia muita kohteita.  Suurehkon kaupungin kauppakadulla liikkeet sulkivat siestaksi oviaan ja palasimme rantaan, jossa nautimme kahvilaravintolan terassilla pitkästä aikaa aidot italialaiset pizzat.  Illalla teimme toisen reissun ruokakauppaan reput selässä.  Päivällä näkemämme pikkukauppa oli kiinni mutta ei hätää, Ari kysyi ensimmäiseltä vastaantulijalta tietä supermarkettiin.  Näin siis meillä yleensäkin eli Ari toimii heti ja kysyvä ei tieltä eksy.  Ja niin nytkin, vaikka rouva puhui vain italiaa, saimme häneltä autokyydin muutaman korttelin päässä olevaan kauppaan.  Oli mukava asioida pitkästä aikaa italialaisessa ruokakaupassa ja reput täyttyivät vihanneksilla, mozzarellalla ja parmankinkulla.  Huomenna aiomme purjehtia Monopoliin, mutta olemme huolissamme löytyykö sen ahtaasta kaupunginsatamasta meille paikkaa.  Suomen matkailumessuilta saamamme kaupungin esitteen mukaan sielläkin on pursiseuralla laituri.  Onneksi Lega Navale YC pursiseuran talossa toimiva ystävällinen baarinpitäjä osasi englantia, muut konttorissa olevat kun eivät ymmärtäneet yhtään.  Hän soitti usean puhelun ja selvitti meille asian.  Pursiseuralla ei ole paikkaa, mutta meidän tulisi soittaa satamaan tultuamme venetelakan Giuseppelle, joka on luvannut telakan laiturista yhdeksi yöksi paikan.  Hieno juttu!  Olimme kyllä mielineet olla siellä 2 yötä ja vierailla 25 km päässä olevassa Alberobellon kaupungissa, jota meille oli kehuttu, mutta hyvä näin.  Parin Kreikassa ja Turkissa vietetyn veneilyvuoden jälkeen emme muistaneet miten harvat Italiassa puhuvat englantia, viittomalla kyllä asiat jotenkin selviää, mutta puhelimessa on vaikeampaa.                          

13.4               Brindisi, Lega Navale YC – Monopoli

7.30 – 15.00, 42 M, loki 12706

SE 7-10, pilvistä ja iltapäivällä sadetta, 15C

Paikkamerkintä kartalla: 221

 

Sää oli jälleen pilvinen ja viileä mutta se ei haitannut, sillä tuuli suosi meitä.  Purjehdimme sopivan reippaassa myötätuulessa Italian saappaankorkoa ja kantapäätä ylös kohti Monopolin kaupunkia.  Iltapäivällä tuuli vielä nousi ja alkoi sadella vettä.  Monopolin satama-altaaseen puhalsi tuuli aallonmurtajan aukosta sisään ja arvelemamme telakan laituri pomppi mainingissa.  Pohdimme soitammeko Giuseppelle vai rantautuisimmeko suojassa olevan aallonmurtajan päähän laivan eteen.  Samalla kaveri viittoili telakan rannasta ja tuli meitä kumiveneellä vastaan.  Rantautuminen kovassa takatuulessa pomppivaan laituriin onnistui hänen tuodessa mooringsköyden veneellä ja kahden muun kaverin touhutessa laiturilla keulaköysiemme kanssa.  Ystävällinen ja hieno palvelu.  Laiturilla oli sähköä ja vettä tarjolla sekä rannalla oli siisti suihkutila.  Olimme ainut ”miehitetty” vene, muut telakan laiturin veneet olivat kaiketi talvisäilytyksessä tai korjattavana.  Märän ja viileän meripäivän jälkeen olimme väsyneitä ja koko illan sateli vettä.  Vietimme illan keinuvassa, mutta ihanan lämpimässä kodissamme.  Monopolin vanhakaupunki satama-altaan perällä näytti niin mukavalle, että päätimme viettää huomispäivän täällä.  Saisimmekin olla telakan laiturissa seuraavan yön ja maksu oli kohtuullinen (30 euroa/vrk).   

 

14.4               Monopoli, aurinkoista 21C ja illalla ukkoskuuroja

 

Monopoli oli todella kokemisen arvoinen kaupunki.  Lyhyellä kävelymatkalla kaupunkiin tutustuimme vanhan telakan toimintaan.  Siellä on vuosikymmeniä rakennettu puisia ja metallisia pieniä kalastuslaivoja, muutama oli nytkin työn alla.  Vanhankaupungin edessä olevassa satamassa ”Porto Vecchiossa” oli samaisia laivoja jopa kolme rinnakkain ja osa oli lähdössä merelle.  Sataman ja muurilla ympäröidyn vanhankaupungin keskiaikaiset rakennukset olivat kauniita ja siellä oli aito italialainen tunnelma.  Satamassa papat selvittivät kalasiimoja ja mamma seurasi kalalaivan lähtöä parvekkeelta huudellen miehistölle.  Pistäydyimme sisällä upeassa kirkossa ja kävimme muurin takana olevassa uudessa kaupungissa ruokaostoksilla.  Vihannestorilta ostimme vaikka mitä, mm herkullisia mansikoita, joita nautimme usein iltakahvin kanssa sellaisenaan.  Pienestä herkkukaupasta ostimme aivan mielettömän hyvää mozzarellaa ja parmankinkkua, jotka kaupan harmaatukkainen kauppias pakkasi reppuumme.  Illalla aioimme mennä syömään johonkin trattoriaan pizzat, mutta olimme liian aikaisin liikenteessä, ruokapaikat avautuvat täällä vasta klo 8.  Italianherkut Tarinan keittiöstä maistuivat samalla kun ihailtiin tummia ukkospilviä kaupungin yllä.  Alberobellossa käynti päätettiin jättää väliin ja huomenna jatketaan matkaa.  Suomen matkailumessuilta poimimme Monopolin esitteen (käymme aina keräämässä tulevien purjehduskohteiden esitteet), nyt huhtikuussa turisteja ei näkynyt, mutta varmaan kesällä ja syksyllä.  Kaupunkia ennen on 10 km hiekkarantaa valkoisine rosokallioneen ja huviloineen, joita tullessa sateessa ihailimme.     

 

15.4               Monopoli – Bisceglie Approdi

8.30 - 16.30, 46 M, loki 12752

S/SE 7-4, puolipilvistä ja vähän sadetta 20C

Paikkamerkintä kartalla: 222

 

Alkuperäisessä matkasuunnitelmassa ajattelimme seuraavaksi kohteeksi joko Molfettaa tai Trania, joita satamakirja kehui mukaviksi paikoiksi.  Molemmissa oli vain kaupunginsatamat ja epävarmuus tilasta.  Viimepäivien kovien tuulien vuoksi valitsimme edellisten välissä olevan Bicseglien kaupungin, jossa on palvelusatama.

Puolipilvisessä säässä ja nyt miedommassa myötätuulessa matka sujui leppoisasti.  Alkumatkasta ihailimme Poliagnano a Maren korkealla tasaisella kalliojyrkänteellä olevaa kaupunkia ja suuri delfiiniparvi ui ja hyppeli ympärillämme.  Vasta toinen delfiinihavainto tänä keväänä, Ari näki yhden Lefkakselle mennessämme.  Barin kaupungin kohdalla tuuli välillä tyyntyi ja jouduimme ajamaan koneella.  Bicseglien uusi palvelusatama on tehty kaupunginsataman altaaseen.  Ruoppaaja seisoi nytkin keskellä allasta.  Täälläkään satamahenkilökunta ei puhu englantia eikä vastannut kutsuumme, mutta kaveri juoksi laiturille ottamaan meitä vastaan.  Suoraan keulamme edessä oleva vanhakaupunki näyttää mielenkiintoiselta.  Satamassa on paljon veneitä, mutta taidamme olla ainoita asukkaita, muut veneet lienevät talvisäilytyksessä.            

 

16.4               Bicseglie, pilvistä ja pientä sadetta 18C

 

Bicseglie osoittautui ihan viehättäväksi kaupungiksi.  Sen vanhakaupunki oli jälleen jotenkin erilainen kuin aiemmin näkemämme mutta charmikas.  Kaupunginsatama ympärillämme oli vilkas kalalaivoineen ja pikku paatteineen.  Päivällä kävelimme uuden kaupungin puolelle ja kävimme syömässä italianviikon toiset pizzat.  Kaupunki ei ole turistipaikka ja englannilla oli vaikea tulla toimeen.  Yksin postimerkkien osto oli vaikeaa, kioskeista niitä ei löytynyt ja kun löysimme uuden hienon postin ja virkailijan, joka ymmärsi mitä haluamme, oli niitä jäljellä vain 5 kappaletta.  Samoin illalla sateessa etsiessämme nettikahvilaa, joita täällä ei tunnu olevan juuri lainkaan, olisi italiankielen taito ollut poikaa.  Löydettyämme sellaisen monien viittoilujen ja harhailujen jälkeen, joutui tarjoilija soittelemaan ja kyselemään wifi koodia (ei siis kovin usein käytössä).  Alun perin olimme suunnitelleet viimeiseksi etapiksi Italiassa Manfredoniaa ennen Adrianmeren ylitystä Kroatian puolelle.  Matalapaine tuntuu pyörivän edelleen Italian merialueilla ja seuraavaksi päiväksi on luvattu jälleen navakkaa tuulta.  Yksi vaihtoehto olisi tehdä todella pitkä purjehduspäivä ja 90 M matka Bicseglestä suoraan Kroatian Lastovon saarelle, jossa tullaus onnistuu.  Se ei meitä kovassa tuulessa innosta. Manfredonian kaupunginsatama ei myöskään tunnu varmalta, eikä edes paljoa lyhentäisi matkaa Lastovoon.  Arin Dusseldorffin venemessuilta poimimasta Italian palvelusatamaesitteestä löytyi uusi Marina di Rodi Garganico, joka on saappaanvarren ”nyppylän” kohdalla.  Päätimme purjehtia huomenna pitkähkön 60 M päivämatkan sinne ja sieltä vastaavan päivämatkan meren yli Lastovoon.         

 

17.4               Bicseglie Approdi- Marina di Rodi Garganico

7.10 – 16.30, 66 M, loki 12818

SW 8-14, pilvistä ja sateista 16C

Paikkamerkintä kartalla: 223

 

Aamun valjettua lähdimme merelle.  Päivä oli pilvinen, sateinen, kovatuulinen ja kolea.  Saisi tämä matalapaine jo hellittää.  Onneksi tuuli oli edelleen etelänpuoleinen ja sivumyötäinen.  Purjehdimme mukavaa vauhtia kurssimme ollessa lähes pohjoiseen kohti Italian saappaanvarren niemeä.  Tähän asti itäsivun rannikko on ollut matalaa, mutta nimekkeen kohdalla vuorista.  Iltapäivällä ohitimme niemenkärjessä olevan Viesten kaupungin melkoisessa aallokossa.  Loppumatkan pari tuntia puskettiin vastaiseen ohittaen vuorenrinteellä olevia komeita kyliä ja kaupunkeja.  Rodi Garganicon satama on niin uusi, ettei siitä ollut plotterimme kartassa kuin aallonmurtaja.  Rannikko on kaupungin edustalla pitkälle matalahkoa, ja säikähdimme kun sataman suun edessä näytti olevan rivi punaisia poijuja.  Mihin menisimme, jos satama on tuulen vuoksi suljettu?  Satamasta ei vastattu VHF-kutsuumme, joten Arin oli pakko ajaa merenkäynnissä sataman suuaukon lähelle.  Syvyysmittari kävi jo 3 metrissä, mutta näimme että poijurivin ja aallonmurtajan pään välissä oli kapea väylä, josta sujautimme sisään satama-altaaseen.  Kaksi satamamiestä viittoili meille ja ohjasivat syvemmälle satamaan.  Laitureissa oli vain harvakseltaan veneitä ja halusivat meidän kiinnittyvän kylkikiinnitykseen.  Rantautuminen oli haasteellista tuulen puhaltaessa pois laiturista, varsinkin kun toinen kavereista ei älynnyt/ osannut kiireessä solmia heittämääni köyttä lenkkiin vaan yritti pitää käsin kiinni ja oli heitettävä köysi mereen.  Hetken päästä hommassa kuitenkin onnistuttiin ja olimme turvallisesti satamassa.  Rankan meripäivän jälkeen oltiin niin väsyneitä, että päätettiin jäädä huomiseksi Rodi Garganicoon, varsinkin kun ensiyölle ja aamulle säätiedotus lupaa edelleen kovaa tuulta 6-7 boforia (11-17 m/s).  

 

18.4               Rodi Garganico, aurinkoista 17C

 

Rodi Garganicon uusi ja kaunis satama on avattu 3 vuotta sitten, mutta satamassa on ihmeen vähän veneitä.  Muut olivat jälleen miehittämättömiä ja talvisäilytyksessä vain toisena iltana yhdessä veneessä oli valot.  Aallonmurtajalle on rakennettu kymmenkunta pientä taloa, joissa tiloja ravintola- ja liikeyrittäjille, mutta suurin osa niistä oli vielä kiinni tai tyhjillään.  Merenkäynti tuo hiekkaa matalaan sataman suuaukkoon ja ruoppaaja oli työssä, siirtäen tullessamme näkemää poijuriviä osoittamaan turvallisen väylän.  Päivä oli aurinkoinen ja tutustuimme veneen kannelta näkyvään rinteellä olevaan kaupunkiin.  Vanhakaupunki oli jälleen idyllinen ja rinteeltä oli upeat näkymät satamaan ja tuuliselle merelle.  Täydensimme reppuja ruokaostoksilla ja etsimme täältäkin postikonttoria.  Kun löysimme sen, ei kukaan osannut englantia, mutta ymmärsimme, että postimerkit oli täältäkin loppu.  Ei taida italialaiset lähetellä postia, vai eikö vaan ymmärretty.  Kävimme lounaalla mukavassa trattoriassa, jossa nautin herkullisen annoksen sinisimpukoita.  Sataman sisustusliikkeen ikkunassa näimme aamulla kauniit lasiset majakkaa muistuttavat maljat, joissa on sisällä simpukankuoria koristeena ja päällä kynttilä.  Ne sopisivat hyvin simpukkakokoelmilleni. Liike oli kiinni, mutta Ari soitti ovessa olevaan puhelinnumeroon.  Rouva puhui van italiaa, joten hommasta ei tullut mitään.  Mutta periksi ei annettu, vaan Ari selvitti viereisen vaateliikkeen ystävälliselle vain italiaa puhuvalle miehelle tilanteen ja että ostaisimme maljat.  Kaveri soitti rouvalle, joka tuli puolentunnin päästä kauppaansa.  Kaupat syntyivät, ja niin rouva kuin mekin olimme tyytyväisiä lopputulokseen.  Aamulla lähdemme Adrianmeren yli kohti Kroatiaa, onneksi tuuliennusteet lupaavat huomiselle miedompaa tuulta.               

 

19.4               Marina di Rodi Garganico – Lastovo, Ubli, Velji Lago, KROATIA (ankkurissa)

7.00 – 17.00/18.40, 71 M, loki 12889

SW 6-10/SE 4-6, aurinkoista 20C, meri 15C

Paikkamerkintä kartalla: 224

 

Satamasta lähtiessämme poijurivin osoittama kulkuaukko oli vielä kapeampi kuin tullessa, mutta pääsimme merelle.  Päivä oli ihanteellinen meren ylitykselle.  Aurinko paistoi, tuuli oli edelleen myötäinen ja yli puolimatkaan sopivan reipas.  Merellä oli jonkin verran maininkia mutta se ei haitannut menoa.  Iltapäivällä, ohitettuamme ainoan pienehkön ja aution saaren, tuuli välillä heikkeni ja ajoimme pätkän koneella ehtiäksemme ajoissa perille.  Merellä näimme vain muutaman laivan päivän aikana.  Lastovon saaren Ublin kylän satama on yksi Kroatiaan ulkomailta tulevien veneiden tullauspisteistä.  Ajoimme kylän lauttalaituriin, johon saa kiinnittyä papereiden selvitystä varten.  Laiturissa oli Slovenialainen purjevene, jonka miehistön kanssa juttelimme.  He olivat lähdössä Italian kautta Maltalle.  Heidän jälkeensä kävimme ensin satamapoliisin ”kopilla”, jossa ystävällinen ja hyvin englantia puhuva naisvirkailija katsoi normaalit venepaperimme ja passit. Tämän jälkeen piti käydä satamamestarin (Harbour Master) konttorissa, joka kirjoitti tarvittavat paperit ja peri maksut.   Asiat sujuivat helposti, vaikka tulimme ei-EU maahan.  Satamakirjojen kertomia listauksia arvotavaroista ym. ei kysytty lainkaan.  Ainut harmittava puoli oli maksut.  Kroatiaan tulevan ulkomaalaisen veneen on ostettava ns. Purjehduslupa (Sailing Permit) ja maksettava vero.  Purjehduslupa on aina vuoden mittainen ja veron jouduimme maksamaan 30 päivästä, jonka vene on Kroatiassa.  Yli 300 euron maksu harmitti, kun ehdimme purjehtia täällä vain 2-3 viikkoa.  Em. käytäntö osoittaa kyllä Kroatian kykyä hallita taloutta, mutta tuo purjehduslupa voisi tietysti olla porrastettu lyhyemmille ajoille.  Selvisimme hommasta tunnissa, jonka jälkeen ajoimme lyhyen matkan päässä, samassa lahdessa Velji Lagossa olevaan suojaisaan poukamaan ankkuriin.  Poukamassa on rajavartioston laiva laiturissa ja yksi matkavene (venäläinen katamaraani) toisella rannalla, ei asuttuja taloja.  Lastovon saari näyttää vehreälle, havupuustoa on melkein vesirajaan saakka.    

 

20.4               Lastovo, Velji Lago – Korcula, Aci Marina Korcula

9.00 – 14.15, 31 M, loki 12920

SE 4-7, aurinkoista 20C

Paikkamerkintä kartalla: 225

 

Ensimmäinen päivämme Kroatiassa oli ihanan aurinkoinen ja tuuli oli sopiva lyhyehkölle päiväpurjehdukselle.  Kroatian rannikon saaristo näytti vehreälle ja vuoriselle kuten muistin vuoden 2005 vuokravenepurjehdukseltamme.  Päätimme purjehtia Lastovosta pohjoiseen olevalle Korculan saarelle (40x6 km).  Sen samanniminen pääkaupunki on saaren itäosassa ja tuntui mielenkiintoiselle.  Nähtiin matkalla jo muutaman purjevene, mutta sesonki ei ole täälläkään vielä alkanut.  Rantauduimme kaupungin palvelusatamaan Aci Marina Korculaan, joka on niemekkeessä olevan vanhankaupungin vieressä.  Täällä oli jo muutama matkavene asukkaineen ja yksi vuokravene rantautui illalla viereen.  Muurien sisällä oleva vanhakaupunki ruskeine kiviseinineen ja punatiilikattoineen on siisti ja kaunis.  Kaupunki on kapeassa kanavassa, jonka vastarannalla on Kroatian rannikon Peljesacin niemen korkeat vuoret.  Kaupungin profiili kirkkoineen vasten noita vuoria on upea.  Pienen vanhankaupungin kapeilla kivetetyillä kävelykujilla oli vielä hiljaista, rakennuksia ja ravintoloita kunnostettiin ja vasta osa oli auki.  Asukkaitakin täällä on, sillä siellä täällä pyykkinarut pyykkeineen kulkivat korkealla kujan yli seinästä toiseen.  Tuollaista ovelaa rissoilla toimivaa systeemiä olimme aiemmin nähneet käydessämme matkalla Dubrovnikissa.  Kroatia on turistimaa, sen huomasi kaupoissa ja satamassa, jossa kaikki osasivat englantia kuten Kreikassa.        

 

21.4               Aci Marina Korcula- Scedro, Luka Lovisce (ankkurissa)

10.45 – 15.00, 20 M, loki 12940

SE/E 1-7, aurinkoista 20C, merivesi 15,9C

Paikkamerkintä kartalla: 226

 

Tänään halusimme yöksi ankkuriin.  Tuuli on edelleen eteläinen, joten valittiin kohteeksi Korculasta pohjoiseen olevan Hvarin saaren edustalla oleva pieni Scedron saari (5x1 km) ja sen pohjoisrannan suojaisalta näyttävä lahti.  Myötäisessä, joskin vaihtelevassa tuulessa matka sujui leppoisasti, kiirettä ei ollut.  Ankkurilahdessa Luka (=kaiketi lahti) Loviscessa on kolme haaraketta, joista parissa on pieniä rakennuksia ja kesällä grilliravintola.  Korculassa vieressä ollut vuokravene näytti olevan yhdessä poukamassa ja me valitsimme asumattoman haarakkeen, että saamme rauhassa saunoa.  Ihanan aurinkoinen ilta ja kaunis maisema. Kävimme jollalla rannalla, jossa on kapea kaitale rosoista ja terävää liuskekiveä, josta varvikko ja matalapuusto alkavat.  Todella vaikeakulkuista.  Lämmitimme saunan ja kävimme pyrähtämässä (pikaisesti tosin) meressä.  Ihailimme maisemaa, lahden suuaukolta näkyi vastapäisen muutaman kilometrin päässä olevan Hvarin saaren korkeat vuoret ja rannalla oleva kylä.  Oli tyyntä ja hiljaista vain Andrea Bocelli, Tarinan cd-valikoimasta, soi taustalla.        

 

22.4               Scedro, Luka Lovisce – Hvar, Jagondna lahti (ankkurissa)

9.30 – 13.40, 23 M, loki 12963

SE 7-12, aurinkoista 20C

Paikkamerkintä kartalla: 227

 

Yöllä oli alkanut tuulla vähän kovempaa, mutta ankkuri piti hyvin.  Päätimme jättää lännessä olevan Visin saaren väliin ja purjehtia tänään Hvarille, koska haluamme olla Splitin lähellä olevassa Agana Marinassa parin päivän päästä.  Sieltä lennämme sitten 26. päivä kotiin ja mummin hautajaisiin.  Mielin Hvarin saaren (70x5 km) samannimiseen pääkaupunkiin, mutta sen kaupunginsatama on aivan auki eteläiselle tuulelle ja tälle päivälle luvattiin reipasta sellaista.  Hvarin pohjoisrannalla on paljon pieniä lahtia joita päätettiin lähteä katsomaan.  Lähes täysin myötäisessä ja reippaassa tuulessa auringon paistaessa oli upeaa ”lasketella” purjeilla. Ihailimme Hvarin kaupunkia ajaessamme sen lahden ohi.  Kääntyessämme iltapäivällä saaren pohjoissivulle tuuli vielä reipastui.  Kävimme ensin katsomassa Viran suojaisalta näyttävää (satamakirjassa) lahtea ja kylän kalalaituria.  Laituri oli aivan täynnä kalalaivoja ja Viran poukamat olivat meille joko liian kapeita ankkuroitumiseen tai liian syviä. Ainoassa sopivassa oli tyhjiä poijuja hujan hajan, niin ettemme mahtuneet ankkuroitumaan.  Ajoimme seuraavaan lahteen Jogondnaan.  Ankkuroitumissyvyydessä tämäkin lahti on meille turhan kapea, etenkin jos tuuli kääntyy ja käännymme poikittain.  Ankkuri tuntui kuitenkin pitävän hyvin vaikka puuskissa tuulee vinosti lahdenpohjasta jopa 10 m/s.  Rannalla on uudehkoja sekä rakenteilla olevia taloja kymmenkunta ja rantavedessä on uusia poijuja rivissä.  Lähes kaikissa taloissa on ikkunaluukut kiinni, paitsi yhdessä, jossa kesällä ilmeisesti ravintola.  Siellä näyttää olevan porukkaa hommissa ja laittamassa istutuksia.  Päätimme jäädä lahteen yöksi, koska ennusteet lupaavat edelleen samansuuntaista joskin reipasta tuulta.  Ari vei varmistusköyden veneen perästä yhteen vapaista poijuista.  Minulla onkin tässä ankkurivahtivuoro menossa, kirjoittelen lokikirjaa ja Ari nukkuu. Taidanpa mennä itsekin nukkumaan, virtakin loppuu kannettavan akusta.

 

23.4               Hvar, Jagondna lahti – Brac, Aci Marina Milna

9.40 – 11.30, 11 M, loki 12974

SE 8-14, pilvistä 21C

Paikkamerkintä kartalla: 228

 

Ankkuri piti tuulesta huolimatta hyvin.  Arikin oli aamuyöllä herättyään seurannut tilannetta muutaman tunnin.  Purjehdimme lyhyen matkan pilvisessä säässä ja reippaassa sivumyötäisessä tuulessa seuraavalle saarelle, Splitin edustalla olevalle Bracille (35x12 km).  Siellä rantauduimme Milnan kaupungin palvelusatamaan Aci Marina Milnaan.  Pieni kaupunki on meille tuttu vuoden 2005 vuokravene purjehdukselta.  Muistikuviini painunut rantakadun kaunis kirkko on nytkin veneemme lähellä ja kellonlyönnit kumahtaa komeasti kuten silloin.  Milna on suosittu purjehtijoiden kohde kesällä ja syksyllä, mutta nyt vanhankaupungin kujilla on vielä hiljaista.  Tosin muutamia vuokraveneitä rantautui iltapäivällä viereemme ja kahdeksan saksalaisen nuoren purjehdusporukka lähti tuuliselle merelle.  Illalla löysimme vanhankaupungin kujalta paikallisen oliivi- ja viinitilallisen pitämän kellarimyymälän.  Kaveri pullotti meille oliiviöljyä suoraan sammiosta ja pullollisen viiniä tynnyristä, molempia tuotteita kun tuntuu täällä välimerellisessä ympäristössä kuluvan kohtuullisesti J.   

 

24.4               Brac, Aci Marina Milna – Agana Marina

10.00 – 13.30, 21 M, loki 12995

SE 8-19, puolipilvistä 20C, merivesi 16C

Paikkamerkintä kartalla: 229

 

Purjehdus Bracin saarelta kohti rannikolla olevaa Agana Marinaa oli edelleen kovatuulinen ja myötäinen.  Olemme olleet onnekkaita, että tuulet ovat olleet lähes koko kevään eteläisiä.  Vastatuulessa matkanteko olisi kovempaa, nyt ”laskettelimme” upeasti hyvää vauhtia reivatulla keulapurjeella jopa 19 m/s tuulessa.  Ohitimme Splitin kaupungin kaukaa merellä ja lähestyimme siitä noin 30 km päässä olevaa Agana Marinaa. Muutamia purjeveneitä tuli vastaan ja kauempana tuulisella merellä viiletti purjehdusregatta.  Olemme varanneet Tarinalle paikan 10 päiväksi satamasta.  Onneksi paikkamme on vasten tuulta ja rantautumien onnistui kovassa tuulessa ongelmitta.  Pienehkö satama asutuksineen on meille tuttu 2005 vuokrapurjehdukselta.  Silloin minusta tuntui kaukaiselle ja jännälle ajatus Arin pohtiessa, että satama voisi olla hyvine palveluineen ja lentoyhteyksineen sopiva Tarinan talvi- tai kesäsäilytyspaikaksi.  Tarina jää tänne reiluksi viikoksi ja lennämme ylihuomenna kotiin Arin äidin, mummin, hautajaisiin.  Varmaan kotona vasta ymmärrämme, että emme enää voi mennä vierailemaan hänen luokseen.  Vapun jälkeen 3.5 palaamme veneelle ja matka jatkuu Kroatian rannikolla kohti Italian Venetsiaa ja Slovenian Koperia.

 

25-26.4          Agana Marina ja lähtiessä käynti Trogirissa, aurinkoista ja lämmintä

©2021 tarina - Putteri (MMD Networks Oy)